Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan marraskuussa hukkui kuusi ihmistä. Kaksi hukkumista tapahtui jäihin vajoamisen seurauksena ja neljässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.
Tammi–marraskuussa hukkuneita on yhteensä 91.
SUH muistuttaa tiedotteessa, että jääolosuhteet voivat muuttua ratkaisevasti jo muutaman metrin matkalla. Siksi varautuminen ja oikea varustautuminen ovat nyt erityisen tärkeitä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan syksy oli Lappia lukuun ottamatta poikkeuksellisen lämmin. Marraskuu jakoi Suomen kahtia: Lapissa oli talvista, kun taas muualla maassa lämpötila pysytteli plussan puolella. Tämä heijastui myös jäätilanteeseen. Lapissa ihmiset ovat jo hakeutuneet jäälle, mutta suuressa osassa Suomea jääpeite on vasta muodostumassa tai sitä ei ole lainkaan.
Matalat rantavedet ja suojaisat lahdenpoukamat jäätyvät yleensä ensimmäisinä, kun taas ulapat ja virtaavat vedet saavat jääpeitteen myöhemmin. Jää elää ja muuttaa jatkuvasti muotoaan, mikä tekee sen muodostumisesta epätasaista ja ennakoimatonta.
– Suomi on maantieteellisesti pitkä maa, ja jääolosuhteissa on suurta vaihtelua eri alueilla. Vaikka suuret järvet ja meri voivat olla vielä avoimia, pienemmät vesistöt saattavat jo kantaa jäällä liikkujia. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei pakkaskeli tai kalenterin vaihtuminen takaa jään turvallisuutta. Nyt onkin erityisen tärkeää kerrata jääturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja keskustella niistä avoimesti myös lasten ja nuorten kanssa, muistuttaa SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
SUH korostaa, että turvallisen jäällä liikkumisen perusta on jään tunteminen, riskien tunnistaminen ja oikea varustautuminen. Vanha mantra ”järki jäällä” toimii edelleen.
– Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi pettää tutuissakin paikoissa. Oikea varustautuminen on välttämätöntä, ja turvavälineiden käyttö kannattaa opetella etukäteen. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit. Jäälle ei tule lähteä yksin, ja mukana tulisi olla jään kantavuutta testaava jääsauva sekä vesitiiviisti pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja puhelin. Lisäksi kuivapuku tuo merkittävää lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle, Hiltunen sanoo.
SUH:n mediaseurannan ja avointen viranomaislähteiden perusteella Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 16 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena (2015–2024). Hukkuneista 87 prosenttia on miehiä, suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä, ja noin kolmasosa sijoittuu Itä-Suomeen. Moottoriajoneuvoilla tapahtuva liikkuminen jäällä korostuu: joka kolmas jäihin vajoaminen liittyy ajoneuvoon.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista noin puolet kesäkuukausien aikana. Hukkumiset tapahtuvat useimmiten uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä, mutta tyypillisiä ovat myös tahattomat veteen putoamiset sekä vesikulkuneuvoilla liikkumisen ja jäihin vajoamisen yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Useimmat hukkumiset tapahtuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. SUH korostaa, että oikeilla turvallisuuskäytännöillä ja ennakoinnilla suurin osa näistä tapaturmista olisi vältettävissä.
Marraskuun hukkumiskuolemista kaksi tapahtui Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa, Lounais-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Lapissa kussakin yksi. Kuluvan vuoden tammi–marraskuun hukkumisista 25 on tapahtunut uidessa, 19 jäihin vajoamisen seurauksena, 12 vesiliikenteen yhteydessä ja 6 tahattoman veteen putoamisen seurauksena. Lisäksi 29 tapauksessa tapahtumien tarkempi kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 51 on ollut miehiä ja yhdeksän naisia, ja 31 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Vertailun vuoksi viime vuonna marraskuussa hukkui ennakkotilastojen mukaan kaksi ihmistä ja tammi–marraskuussa yhteensä 83.
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista
– Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
– Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
– Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.
– Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
– Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
Lähde: SUH
LUE MYÖS:
Näin pelastat ihmisen vedestä, tätä virhettä ei saa koskaan tehdä
