Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksiä, joissa tiukennetaan maahanmuuttajien asemaa. Ne koskevat maasta poistamista, maahantulokieltoa, EU:n turvapaikkasopimusta sekä kansalaisuuskoetta.
Keskeisin muutos on kansalaisuuskoe. Se on osa laajempaa kansalaisuuslakia koskevaa uudistusta, jossa ehdot kansalaisuuden saamiseksi kiristyvät.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kommentoinut torstaina tiedotustilaisuudessa, millaisia kysymyksiä kansalaisuuskokeessa voisi olla. Rantasen mukaan Suomen kansalaisuus on jatkossa palkinto hyvästä kotoutumisesta. Ministerin mukaan kansalaisuuden saaminen on ollut aiemmin liian helppoa.
Sisäministeriön tiedotteen mukaan kysymykset koskisivat esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria. Koe suoritettaisiin sähköisesti suomen tai ruotsin kielellä julkisesti saatavilla olevasta oppimateriaalista, johon kaikilla olisi mahdollisuus tutustua etukäteen. Kokeen vaihtoehtona voisi olla jommallakummalla kotimaisella kielellä suoritettu ylioppilas- tai korkeakoulututkinto.
Maahanmuuttovirasto vastaisi uusista kansalaisuuskokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Maahanmuuttovirasto tekisi sopimuksen kansalaisuuskokeen laatimisesta esimerkiksi jonkun yliopiston kanssa.
Toinen merkittävä esitetty uudistus on, että annetusta karkottamispäätöksestä valittaminen ei enää automaattisesti lykkäisi tai estäisi päätöksen täytäntöönpanoa. Karkottamispäätös voitaisiin panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun se on annettu tiedoksi, eli valitusajan päättymisen jälkeen.
Lisäksi Suomen ulkopuolella olevalle ulkomaalaiselle voitaisiin jatkossa määrätä ennakollinen maahantulokielto, vaikka henkilöllä ei olisi aiempaa lupahistoriaa Suomessa. Näin pystyttäisiin estämään ennakolta esimerkiksi tunnettujen tai ulkomailla tuomittujen terroristien tulo Suomeen sekä Schengen-alueelle.
Tavoite on, että tällaisten ihmisten määrä olisi nolla, sanoi Mari Rantanen tiedotustilaisuudessa. Rantasen mukaan tässä yhteydessä puhutaan esimerkiksi terrorismiin osallistuneista henkilöistä tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen osallistuneista ihmisistä. Lukumäärään Rantanen ei ottanut kantaa.
Maahantulokiellon määräisi poliisi joko muiden turvallisuusviranomaisten esityksestä tai omasta aloitteestaan. Maahantulokielto koskisi koko Schengen-aluetta.
Muut uudistuksia liittyy EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen. Sillä luodaan yhteinen järjestelmä, joka vahvistaa ulkorajavalvontaa sekä tehostaa kolmansien maiden kansalaisten tunnistamis-, turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä.
Tähän kuuluu esimerkiksi seulontamenettely, jonka tarkoituksena on parantaa EU:n turvallisuutta. Seulontamenettelyn tarkoitus on tunnistaa henkilöt, arvioida heidän mahdollisesti aiheuttamansa riskit turvallisuudelle ja kansanterveydelle sekä ohjata heidät tehokkaasti turvapaikkamenettelyyn tai takaisin lähtömaahan. Menettely koskisi kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat esimerkiksi ylittäneet ulkorajan luvatta tai oleskelleet Suomessa laittomasti. Seulonta kestäisi 3–7 päivää.
Ulkorajalla seulonnasta vastaisivat Rajavartiolaitos ja Tulli, sisämaassa poliisi. Myös suojelupoliisi osallistuisi seulontaan.
EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus luo oikeudellisen kehyksen menettelylle, jossa turvapaikkaprosessi voidaan siirtää EU:n ulkopuoliseen turvalliseen maahan. Nykyisin hakija voidaan siirtää turvalliseksi katsottuun kolmanteen maahan, jos hänellä on siihen aiempi yhteys. Jatkossa siirto olisi mahdollista myös silloin, jos hakija on matkustanut EU:n alueelle kyseisen maan kautta tai jos kyseisen maan kanssa on tehty sopimus turvapaikkaprosessin siirrosta.
Vastaanottopalveluita annettaisiin kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille lähtökohtaisesti vain silloin, kun he hakevat turvapaikkaa ensimmäistä kertaa tai saavat tilapäistä suojelua. Myös vastaanottopalveluiden kestoa rajattaisiin nykyiseen verrattuna.
Vastaanottorahan perusosaa voitaisiin tapauskohtaisesti alentaa 20 prosentilla, jos henkilö kieltäytyy noudattamasta hänelle asetettuja velvoitteita. Tietyissä tilanteissa vastaanottopalvelut voitaisiin myös peruuttaa, jolloin henkilön toimeentulo turvattaisiin hyödykkeillä.
Jatkossa tilapäistä suojelua saavan tulisi tunnistautua vastaanottokeskuksessa kerran kuukaudessa ja turvapaikanhakijan 2–4 kertaa kuukaudessa. Turvapaikanhakijan oleskelu voitaisiin kohdentaa tietylle maantieteelliselle alueelle. Lisäksi uutena toimena hakijan liikkumisvapautta voitaisiin rajoittaa yleisen järjestyksen vuoksi tai menettelyllisiin seikkoihin liittyvästä syystä, jos on olemassa pakenemisen vaara. Tällöin häntä vaadittaisiin majoittumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä määräajoin. Tämä olisi siis mahdollista nykyisen turvaamistoimena määrättävän säilöönoton lisäksi.
EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus on tarkoitus saada voimaan jo kesäkuussa. Kansalaisuuskoe astuisi voimaan vuoden 2027 alusta.