Helsinkiläisessä Lauttasaari-lehdessä julkaistiin katuhaastattelu, joka paljastui tekoälyn tekemäksi. Sekä jutussa käytetyt ihmisten kuvat että heidän kommenttinsa olivat tekaistuja. Lukijalle asiasta ei kerrottu sanallakaan.
Lehden toimitus havahtui tilanteeseen vasta jutun julkaisun ja siitä seuranneen kohun jälkeen. Lauttasaari-lehti julkaisi nopeasti anteeksipyynnön ja ilmoitti päättäneensä avustajasuhteen jutun tehneen toimittajan kanssa.
Päätös ei ole yllättävä, sillä tällainen menettely on yksiselitteisesti väärin. Toimittaja ei saa keksiä haastatteluja itse. Tämä sanotaan jo Journalistin ohjeissakin, joiden mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Sillä ei ole merkitystä, onko sepityksessä käytetty tekoälyä vai ei.
Suomalaisessa mediassa on viime aikoina tapahtunut muitakin tekoälytyökaluihin liittyviä mokia. Siitä ei ole pitkä aika, kun Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisivat uutisen, jossa Suomeen pudonneiden droonien kerrottiin virheellisesti olleen venäläisiä. Virhe oli saanut alkunsa siitä, että toimituksen käyttämä tekoälytyökalu oli keksinyt eli niin sanotusti hallusinoinut droonien olleen venäläisiä. Toimitus huomasi virheen vasta jutun julkaisun jälkeen. Virhe korjattiin minuuteissa, mutta virheellinen tieto ehti levitä silti nopeasti laajalle.
Lauttasaaren ja Sanoman uutismedioiden tapaukset ovat luonteeltaan tietysti hyvin erilaisia. Sanomien kohdalla kyse oli kiireessä tapahtuneesta huolimattomuusvirheestä, Lauttasaari-lehden kohdalla suunnitelmallisesta teosta. Kukaan ei vahingossa laita tekoälyä kirjoittamaan ja kuvittamaan juttua puolestaan.
Tapauksia yhdistää yksi asia. Molemmissa tapauksissa päätösvaltaa oli ulkoistettu liikaa tekoälylle, tahallisesti tai tahattomasti. Tapaukset herättävät huolen siitä, luotetaanko suomalaisissa toimituksissa tekoälytyökaluihin liikaa. Onko tekoälyhuumassa käymässä niin, että osa toimittajista unohtaa sen olevan vain tekninen apuväline? Ei pitäisi.
Tekoäly on toimittajalle näppärä työkalu ja siitä on suurta apua esimerkiksi tiedonhaussa tai tekstin oikoluvussa. Sille ei kuitenkaan voi ulkoistaa vastuuta sisällöstä eikä varsinkaan laittaa sitä kirjoittamaan keksittyjä haastatteluja. Pahimmillaan pian olemme tilanteessa, jossa uutismedioiden julkaisema sisältö ei poikkea millään tavalla heikkolaatuisesta tekoälysisällöstä, jota verkko on jo pullollaan.
Tapaukset toimivat varoittavina esimerkkeinä muillekin. Jos tällainen toimintamalli yleistyy, journalismin uskottavuus on vaarassa. Ilmiö on vakava etenkin tässä ajassa, jossa journalismin uskottavuutta yritetään rapauttaa ulkopuolisten tahojen toimesta. Vielä pahempaa on, jos toimittajat rapauttavat sen itse.
Vastuu julkaistusta sisällöstä on aina toimittajalla. Sitä ei voi ulkoistaa tekoälylle.
LUE MYÖS:
Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat
Asiantuntija varoittaa: Aktivistitoimittajat murentavat median luotettavuutta
Professori arvioi: Ryhmäpaine ohjaa toimittajaksi opiskelevia vasemmalle