Verkkouutiset

Suomessa asuvien ukrainalaisten yhdistys osoitti mieltä Saksan suurlähetystön edustalla Helsingissä huhtikuussa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Lisää tarvitaan – sanktiot purevat hitaasti

Blogi

Kirjoittajan mukaan venäläisten ei tule antaa elää kuin sotaa ei olisikaan.
Henna Virkkunen
Henna Virkkunen
Henna Virkkunen on europarlamentaarikko.

Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan yhä vain jatkuu, moni kysyy eikö pakotteista ole mitään hyötyä. Kyllä niistä on, mutta ne purevat hitaasti. Maailmanpankin arvion mukaan Venäjän bruttokansantuote putoaa tänä vuonna 11 prosenttia. Se on suurin pudotus sitten Neuvostoliiton romahtamisen, mutta ei vielä riitä. Sanktioita on edelleen kovennettava ja erityisesti energiaostot Venäjältä on saatava loppumaan.

Nyt pakotteet ovat taas EU:n ulkoministerien kokouslistalla.

Henkilöpakotteita tarvitaan lisää, ja myös turistiviisumit lisättävä listalle. Taloudellisesti suurin kysymys on kuitenkin edelleen energia. Monella EU-maalla on isoja vaikeuksia rimpuilla irti Venäjän energiasta, eivätkä kaikki edes halua. Äärimmäisenä esimerkkinä Unkari, jonne putkiöljy ja kaasu virtaa entiseen tahtiin, ja maa päätti vieläpä myöntää Rosatomille luvat kahteen uuteen ydinreaktoriinkin.

Monen maan iso riippuvuus Venäjän energiasta on tehnyt Euroopan unionista heikon. Tähän mennessä EU on päättänyt kuudesta sanktiopaketista. Näistä vasta kahteen viimeiseen saatiin sisällytettyä energiapakotteita, ja nekin pitkän veivauksen jälkeen ja kuukausien siirtymäajalla. Kivihiilen tuontikielto Venäjältä astui voimaan elokuussa, öljypakotteet vasta vuoden vaihteessa. Venäjän talous siis edelleen hyötyy merkittävästi energiaostoista, erityisesti näillä korkeilla fossiilisen energian hinnoilla. Sen tulot öljystä ja kaasusta nousivat jopa 80 prosenttia tammikuusta toukokuuhun, vaikka öljyntuotanto laski. Edelleen Venäjä tienaa noin miljardin päivässä energiaviennillä. Tämä pitää saada nyt nopeasti loppumaan.

Monella muulla sektorilla pakotteet kuitenkin vaikuttavat. Maailmanpankin arvion mukaan tuonti Venäjälle putoaa tänä vuonna 35 prosenttia ja vienti 31 prosenttia. Maan ulossulkeminen SWIFT-maksujärjestelmästä sekä valuuttarajoitukset ovat vaikeuttaneet kaupankäyntiä. Maailmanpankki arvioi, että Venäjän finanssisektori ajautuu luottokriisiin, ja myös pankkien kaatuminen on mahdollista.

Nämä muutokset näkyvät myös osakemarkkinoilla. Moskovan pörssin MOEX Russia -indeksi tipahti sodan alettua 3600:sta 2470:een, ja kesän kuluessa edelleen noin 2100:aan. Monien ulkomaisten yritysten vetäytyminen maasta on vähentänyt investointeja, joiden arvioidaan laskevan vuoden aikana 17 prosenttia.

Inflaatio on nousemassa 22 prosenttiin. Ruplan arvosta on romahtanut kolmannes. Vaikka lääkkeet, ruoka- tai maataloustuotteet eivät kuulu pakotteiden piiriin, venäläiset kärsivät yleisen hintatason noususta, tulotason alenemisesta ja tuontitavaroiden puutteesta.

Alusta saakka yksi pakotteiden tärkein syömähammas oli korkean teknologian tuotteiden vientikielto Venäjälle. Se on ajamassa maan teollisuutta ja elinkeinoelämää isoihin vaikeuksiin. Kielletty on muun muassa puolijohteet, monentyyppiset elektroniikka- ja ohjelmistotuotteet ja kvanttitietokoneet sekä monet liikenteessä, öljynjalostuksessa, aseissa, energia-, meri- ja avaruussektorilla käytetyt tuotteet.

Esimerkiksi valtaosa Venäjän lentokoneista on rakennettu Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Ilman varaosia näistä tulee lentokelvottomia. Venäjä joutuukin jo nyt purkamaan toimintakykyisiä lentokoneita saadakseen varaosia muihin koneisiin. Reutersin mukaan 15 prosenttia Aeroflotin koneista ei ole noussut ilmaan heinäkuun jälkeen. Myös autojen valmistus on tarvittavan teknologian puutteessa romahtanut 85 prosentilla.

Energia olisi kuitenkin nyt se nopein keino leikata Vladimir Putinin sotakassaa. Sitä pitää ryydittää nykyistä laajemmilla henkilöpakotteilla ja viisumirajoituksilla. Tällä hetkellä varsinaisten EU-pakotteiden piirissä on 1214 henkilöä ja 108 yritystä tai yhteisöä. Lähinnä korkeinta poliittista johtoa ja oligarkkeja, ei vielä laajasti heidän perheenjäseniään tai keskijohtoa. Listaa pitää laajentaa. Venäläiset eivät voi sulkea silmiään sodalta.

Samoin venäläisten vapaa matkustelu EU-alueella on syytä lopettaa. Perinteisesti Eurooppa on ollut venäläisten suosima kohde. Viime vuonna EU-alueella matkusti  536 000 venäläistä, ja edelleen tänä kesänä matkustus on jatkunut vilkkaana.

Nyt yksittäiset EU-maat ovat kuitenkin alkaneet rajoittaa venäläisten pääsyä. Näin ovat tehneet esimerkiksi Viro, Latvia ja Puola. Liettua myöntää viisumeja vain humanitaarisista syistä ja Suomi päätti hiljattain vähentää turistiviisumien määrää 10 prosenttiin.

Viisumirajoituksista olisi syytä saada tämän viikon ulkoministerikokouksessa yhteinen linja. EU-puheenjohtajamaa Tshekki sekä Norja ja Tanska ovat ilmoittaneet kannattavansa rajoituksia, mutta moni maa on myös vastaan. Ei pitäisi. Kaikille venäläisille on syytä antaa vahva viesti, että niin kauan kun Putin jatkaa hyökkäystään Ukrainaan, ei kukaan voi elää kuin sotaa ei olisikaan.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS