Alle kouluikäisten lasten unihäiriöitä väitöskirjassaan tutkinut Petteri Simola havaitsi uniongelmien olevan hyvin yleistä alle kouluikäisillä lapsilla. Eriasteisia toistuvia uniongelmia oli melkein puolella tutkimuksessa mukana olleista 3-6-vuotiaasta lapsesta.
Suurimmalla osalla uneen liittyvät ongelmat olivat kuitenkin lieviä ja liittyivät yleisimmin nukkumaan menemisen vastustamiseen ja nukahtamisen vaikeuteen. Myös kuorsaaminen, hampaiden narskuttaminen ja unessa puhuminen olivat yleisiä.
Kouluikään tultaessa uniongelmat vähenivät, mutta myös kouluiässä nukkumaanmenon vastustus ja nukahtamisen vaikeudet olivat yleisiä, kuten myös aamuaikainen väsymys ja vaikeudet nousta sängystä.
Simolan mukaan merkittävä ja huolestuttava löydös oli se, että reilulla kolmanneksella 3-6-vuotiaista lapsista, joilla esiintyi uniongelmia alle kouluikäisinä, esiintyi uniongelmia vielä kouluiässäkin.
– Erityisesti näillä lapsilla oli erittäin suuri riski tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien esiintymiseen univaikeuksien rinnalla, Simola toteaa väitöstiedotteessaan.
Heikompi unenlaatu oli yhteydessä aivojen yliherkkään reagointiin viittaavaan aisti-informaation käsittelyn ja tarkkaavaisuuden säätelyn haasteisiin.
Simolan mukaan uniongelmat ovat merkittävä haaste alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten hyvinvoinnille.
– Koska nyt tehdyn tutkimuksen perusteella alle kouluikäisillä uniongelmien esiintyvyys on selkeästi suurempaa kuin kouluikäisillä, tulisi varhaislapsuuden univaikeuksien tunnistamisesta ja hoitamisesta kehittää entisestään, hän toteaa.
– On tärkeää, että pienten lasten uniongelmat eivät muuttuisi pysyviksi, koska erityisesti pitkäkestoisina ne voivat haitata lapsen aivotoiminnan, käyttäytymisen ja sosioemotionaalisen säätelyn kehittymistä, Simola jatkaa.
PsM Petteri Simolan väitöskirja Sleep problems and their implications from preschool to school age tarkastetaan perjantain 6. kesäkuuta Helsingin yliopistossa.
