– Tämän lisäksi Sähköliiton lakko teknologiateollisuudessa on jatkunut jo puolitoista kuukautta. Voi vain kysyä, mihin unohtui ammattiliittojen vastuu ja maalaisjärki. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että lakot iskevät työllisyyteen ja lakkoilijoiden omiin työpaikkoihin, kirjoittaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola blogissaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on laskenut, että Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron ilmoittamat kahden viikon lakot leikkaisivat toteutuessaan 500–600 miljoonaa bruttokansantuotteesta.
– Tämän päälle tulevat mahdolliset kielteiset vaikutukset muun muassa asiakassuhteisiin ja Suomen asemaan investointikohteena. Myös verotuloihin syntyisi iso lovi, Hirvola toteaa.
Hänen mukaansa tämä kaikki tapahtuu vain sen takia, että olemme viime vuosina onnistuneet parantamaan Suomen kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta myös työllisyyttä.
– Ammattiliittojen mielestä hyvä kehitys saa nyt riittää. Ay-liitot haluavat ottaa takapakkia, vaikka samaan aikaan talouden kasvu hidastuu muutenkin ja työllisyyden parantuminen on jo pysähtynyt. Lisäksi kilpailukyvyssä on yhä takamatkaa kilpailijamaihin verrattuna, Hirvola kirjoittaa.
Hänen mukaansa kilpailukykysopimusta tehtäessä kukaan ei lähtenyt siitä, että kilpailukykyä parannettaisiin vain tilapäisesti. Myös ratkaisut työajan pidentämisestä sovittiin pysyviksi.
– Vientialoilla poikkeuksen teki Teollisuusliitto, joka viimeisenä sopijana sai pidennyksen irtisanomisen varaiseen pöytäkirjaan teknologiateollisuudessa. Tärkeää kilpailukykysopimusta ei olisi syntynyt, jos Teollisuusliittoa ei olisi saatu mukaan.
Hirvolan mielestä työajan pidennyksen poistuminen teknologiateollisuuden työntekijäsopimuksesta on erittäin valitettavaa.
– Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa, että teemme saman virheen koko Suomen työmarkkinoilla ja heikennämme työllisyyden näkymiä erityisesti nyt heikentyvässä suhdanteessa. Työajat vaihtelevat joka tapauksessa huomattavasti eri sopimusaloilla.
– On suomalaisten yhteinen etu, että huolehdimme kustannuskilpailukyvystä ja teemme työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Tällä tavoin syntyy työtä, palkansaajien ostovoima paranee ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus saadaan entistä vankemmalle pohjalle, Hirvola toteaa.
