Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 14. huhtikuuta asettavansa Tyynenmeren laivastonsa korkeimpaan taisteluvalmiuteen, jonka toteuttamista myös tarkastetaan. Lisäksi Venäjän yleisesikunnan päällikkö, kenraali Valeri Gerasimov ilmoitti, että osa Tyynenmeren laivastosta osallistuu sotarhjoituksiin.
ISW-ajatushautomon mukaan Venäjä yrittää todennäköisesti viestittää Kiinalle, että Venäjä tukee Kiinan turvallisuuspoliittisia tavoitteita Tyynellämerellä. Lisäksi maa haluaa näyttää olevansa ”tasavertainen sotilaallinen toimija Tyynenmeren alueella huolimatta Venäjän sotilasvoiman heikkenemisestä Ukrainassa”.
Myös Tyynenmeren laivasto on kärsinyt kovia tappioita Ukrainassa, jonne Venäjä lähetti Tyynenmeren laivaston alaisuuteen kuuluvat 40. ja 155. merijalkaväen prikaatit. 5000 miehen vahvuisen 155. merijalkaväkiprikaatin on arvioitu menettäneen peräti 90 prosenttia vahvuudestaan Vuhledarin taistelussa, kuten Verkkouutiset kertoi tässä.
Ukrainalaisten sotavangeiksi jääneet venäläissotilaat olivat pääasiassa tavallisia matruuseja ja muita Tyynenmeren laivaston aluksilta jalkautettuja merimiehiä.
ISW:n mukaan Venäjä joutui vuoden 2022 aikana kokoamaan 155. merijalkaväen prikaati uudelleen peräti kahdeksan kertaa muun muassa sen Kiovan läänissä aiemmin kokemien tappioiden takia. Näin ollen miehistötäydennystä on jouduttu hakemaan myös laivojen kansihenkilöstöstä.
Venäjän pullistelu ei ole vakuuttavaa
Kiinan puolustusministeri Li Shangfu vierailee Moskovassa 16.-18. huhtikuuta Venäjän virkaveljensä Sergei Shoigun luona. Samana päivänä Venäjän laivastoharjoitusilmoituksen Kiinan ulkoministeri Qin Gang sanoi, ettei Kiina myy Venäjälle aseita ja rajoittaa kauppavaihdon ainoastaan tuotteisiin, joilla on sekä siviili- että sotilaskäyttö mahdollisuus.
ISW:n arvion mukaan ainakin retorisella tasolla Kiina yrittää vakuuttaa, että Venäjän ja Kiinan ennen suurhyökkäystä Ukrainaan solmimassa ”rajoittamattomassa kumppanuudessa on rajoja”.
Kiinan vakuuttamisen lisäksi Venäjä pyrkii pelottelemaan lännen liittolaista Japania, jottei tämä tukisi Ukrainaa. Japani isännöi Hiroshimassa G7-teollisuusmaiden kokousta toukokuun jälkipuoliskolla. Shoigun mukaan Venäjän joukot harjoittelevat torjumaan vihollisen Ohotanmerellä ja torjumaan maihinnousua Etelä-Kuriileille ja Sahalinille, jotka Neuvostoliitto miehitti ja anasti Japanilta toisen maailmansodan viime hetkinä.
– Tyynenmeren laivastolta kuitenkin todennäköisesti puuttuu kyky osoittaa Tyynenmeren alueella sellaista taistelukykyä, joka olisi aidosti Japania uhkaavaa tai kykenisi vakuuttamaan Kiinan siitä, että Venäjä olisi KIinan kanssa sotilaallisesti yhdenveroinen kumppani, huomauttaa ISW.
The #Kremlin is likely hoping to make itself more attractive to #China by launching #Russian Pacific Fleet exercises to project #Russia’s naval power in the Pacific. 1/3https://t.co/fgj818U037 https://t.co/6xpn04Kcii
— ISW (@TheStudyofWar) April 15, 2023
The Pacific Fleet likely lacks the available combat power in the Pacific region to posture in a way that would be truly threatening to 🇯🇵 or suitable for 🇷🇺 power projection attempts that would be able to convince 🇨🇳 that it is an equal military power. 3/3 https://t.co/fgj818U037 pic.twitter.com/wWnYOGHB2o
— ISW (@TheStudyofWar) April 15, 2023