Lääkkeiden käyttäjät olivat säästäneet viime vuoden loppuun mennessä noin 850 miljoonaa euroa vaihtamalla reseptillä määrätyn lääkkeensä apteekin ehdottamaan halvempaan vastaavaan rinnakkaislääkkeeseen. Sairausvakuutukselle säästöä oli kertynyt liki 150 miljoonaa euroa.
– Huhtikuussa 2009 lääkevaihtoa täydensi lääkkeiden viitehintajärjestelmä, jonka ansiosta lääkevaihdon vuosisäästöt moninkertaistuivat. Vuosina 2011–2015 säästöjä kertyi yhteensä yli 100 miljoonaa euroa viitenä vuotena peräkkäin, kertoo tutkija Hanna Koskinen Kelasta.
Lääkekustannuksia on leikattu 2000-luvulla useilla keinoilla, joista lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä ovat olleet vaikuttavimmat.
Viime vuonna apteekkien lääkevaihdot säästivät noin 63 miljoonaa euroa. Lisäksi toteutettiin hallitusohjelman mukaiset säästötoimenpiteet, joilla tavoiteltiin 134 miljoonan euron säästöjä.
– Lääkemyynti kääntyi viime vuonna laskuun, mutta vielä on liian aikaista arvioida, saavutettiinko tavoiteltu säästö vai mentiinkö jopa yli, kommentoi farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Suomen Apteekkariliitosta.
Lääkevaihdon sääntöjen mukaan apteekki tarjoaa asiakkaalle automaattisesti hinnaltaan edullisempaa, vastaavaa rinnakkaislääkettä, jos lääkäri on määrännyt lääkevaihdon ns. hintaputken ylärajaa kalliimman lääkkeen, eikä ole kieltänyt lääkevaihtoa lääketieteellisin tai hoidollisin perustein.
Jos lääke kuuluu myös viitehintajärjestelmään, hintaputken yläraja on myös viitehinta, eli hinta, jonka mukaisesti lääkekorvaus maksetaan.
– Viitehinnan ylittävän osuuden asiakas joutuu maksamaan kokonaan itse. Tämä kannustaa asiakasta vaihtamaan lääkkeensä viitehintaiseen tai sitä halvempaan vastaavaan lääkkeeseen, Sandler toteaa.
