Kelan sairausvakuutuskorvaukset ovat tehokas keino terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä niitä pitäisi mieluummin kehittää ja korottaa, kuin leikata Sanna Marinin (sd.) hallituksen esittämällä tavalla 64 miljoonaa euroa.
Monet asiantuntijat, työmarkkinajärjestöt, yksityisen terveydenhuollon järjestöt ja Kela ovat varoittaneet asiasta.
− Kela-korvausten leikkaaminen on sote-uudistuksen kaikkien keskeisten tavoitteiden vastainen toimi, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen ihmettelee hallituksen logiikkaa.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus olisi paljon nykyistä heikompi ilman Kela-korvauksia. Partasen mukaan tilanne pahenee entisestään, kun osa yksityisiä terveyspalveluita Kela-korvausten tukemana käyttäneistä siirtyy julkisen terveydenhuollon jonojen jatkeeksi.
Partanen muistuttaa, että Kela-korvaukset ovat auttaneet hillitsemään hoitojonoja erityisesti aloilla, joilla kuntien ja kuntayhtymien palvelutarjonnassa on ollut suuria puutteita. Tällaisia ovat suun terveydenhuollon, fysioterapian sekä silmä-, lasten- ja naistentautien palvelut.
− Näillä aloilla julkinen sektori ei ole pystynyt täyttämään palvelulupaustaan, huomauttaa Partanen.
Hammashuolto on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun Kela-korvauksia leikataan. Suun terveydenhuollon korvauksia leikattiin merkittävästi vuonna 2016. Sen seurauksena palveluiden käyttö väheni yli 300 000 käynnillä vuodessa. Käyntejä harvennettiin tai jätettiin kokonaan väliin.
Hoitoon hakeutumisen lykkääntyminen pahentaa sairauksia ja kasvattaa hoitojärjestelmän kustannuksia, koska hoidot vaikeutuvat ja hoitojaksot pitenevät.
− Kela-korvausten leikkaus osuu pahiten heikommassa asemassa oleviin pienituloisiin. Osalla heistä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin lykätä hoitoon hakeutumista myöhemmäksi tai siirtyä odottamaan julkisen sektorin osin jopa laittoman pitkiin hoitojonoihin, toteaa Partanen.