Tuorein puoluegallup (HS 22.12.2022) osoittaa keskustan kannatuksen matelevan pohjalukemissa jääden alle 10 prosentin. Syitä keskustan ahdinkoon on monia.
Pitkän ajan trendi on ihmisten muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin. Keskusta ei ole osannut muuttaa politiikkansa sisältöjä vastaamaan niihin huoliin, joita kaupunkilaisilla potentiaalisilla kannattajilla on.
Keskustan ongelma ei välttämättä ole puolueen linja, sillä ”kotimaiselle” vaihtoehdolle näyttää olevan kysyntää maanlaajuisesti – PS porskuttaa kolmen kärjessä olevan joukossa. Keskustan suurin ongelma on aihevalikoima ja tiettyjen aiheiden omistajuus. Saman havainnon toivat esiin tutkijat Johanna Vuorelma ja Ilkka Ruostetsaari HS:n haastattelussa 23.12.2022. Maatalouden puolesta puhuminen, kuten turvetuotannon tukeminen, ei vain kerta kaikkiaan puhuttele edes seutukaupungeissa saatikka kasvavissa keskuskaupungeissa.
Toinen yleiseurooppalainen pitkään jatkunut ilmiö on puoluesitoutumisen heikentyminen. Keskustan kannatus on pohjannut alueellisesti kattavaan, toimintakykyiseen organisaatioon. Puolueella on yhä edelleen moninkertainen määrä jäseniä muihin puolueisiin nähden, mutta suunta on alaspäin.
Kuntavaalit ovat perinteisesti olleet kuntarakenteestamme johtuen keskustalle kantava voima. Kenttäorganisaatio on rakentunut pitkälti sen varaan, että kunnanvaltuutettuja luottamustehtävineen on ylivoimainen määrä muihin puolueisiin verrattuna. Viime kuntavaaleissa keskustavaltuutettuja valittiin lähes 400 vähemmän. Organisaatio heikkenee ja vanhenee vaali vaalilta.
Kolmas keskustan ongelma on johtajuus. Annika Saarikolla on hyvät viestintätaidot ja luontaista karismaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön syksyllä julkaiseman tutkimuksen mukaan häntä ei kuitenkaan pidetä puolueensa kannatusta lisäävänä puheenjohtajana. Siinä missä 61 prosenttia kyselyyn vastaajista näki Sanna Marinin nostavan SDP:n kannatusta, Saarikon luku jäi 20 prosenttiin.
Puheenjohtajan arviointiin vaikuttavat monet seikat. Voidaan kysyä, kohtaako Saarikon suht’ liberaali arvopohja puolueen kannattajakunnan ajattelun. Tai onko Saarikko onnistunut riittävän hyvin valtiovarainministerin tehtävän hoidossa keskustalaisten kannattajien silmissä?
Neljäntenä nouseekin esiin kysymys siitä, onko valtiovarainpuolue kyennyt pitämään huolta valtiontaloudesta siten, mitä porvaripuolueelta on odotettu. Useissa päätöksissä on käynyt siten, että menojen hillitsemisen sijaan keskusta on aktiivisesti osallistunut rahanjakotalkoisiin. Esimerkiksi syksyn budjettiriiheen tuotu esitys alueellisesta opintotukivähennyksestä hämästytti monet.
Jos vei Juha Sipilän johtama porvaripohja keskustan karmaisevaan vaalitappioon, näyttää siltä, ettei vasemmistohallitus anna keskustalle mahdollisuuksia pysyä talouspoliittisella linjalla. Tätä pohdintaa käytäneen puolueen sisällä, kun uudet hallitusneuvottelut käynnistyvät.
Viides näkökulma keskustan kannatusalhoon on puolueen näyttäytyminen riitaisena ja epäluotettavana hallituskumppanina, joka takertuu kaikkein voimallisimmin ydinkannattajiensa edunvalvontakysymyksiin. Saamelaiskäräjälaki oli tästä räikeä esimerkki.
Ollakseen uskottava yleispuolue, pitää osallistua suurempiin keskusteluihin. Mielikuva keskustasta on tässä hetkessä nurkkakuntainen ja se on asettunut vastavoimaksi lähinnä vihreille. Molempien puolueiden kannatus sakkaa ja pääministerihaaveet ovat vain historiankirjoissa.
Ja viimeisenä sähkönhintaa koskeva valmistelu ja aiheen omistajuus.
”Kyseessä on siis monin tavoin oikeudenmukainen paketti, jolla pidetään huolta kodeista ja ihmisten arjesta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä ynnää sähkön hintaa hillitsevät toimet. Sitaatti on TEM:n tiedotteesta syksyn budjettiriihestä.
Keskustan tekemätön paikka oli jättää valmistelematta työ- ja elinkeinoministeriössä tai puolueen johdolla ylipäätään varautumissuunnitelma energiakustannusten nousuun. Keskusta olisi ollut luonteva taho hallituksessa omaksumaan kotitalouksien hädän ja huoltovarmuuden.
Viime kädessä vastuu reaktiivisudesta toki on pääministeripuolue SDP:n, mutta keskusta jätti syksyn aikana tekemättä juuri sen, millä kannatusta todennäköisesti olisi saanut lisättyä.
