Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan teollisuusmaiden luisu laskusuhdanteeseen on ollut odotettua loivempaa ja hitaampaa.
Venäjän hyökkäyssotaa seurannut energiakriisi sekä yleinen elinkustannusten nousu ovat hyydyttäneet bkt-kasvua, mutta yhtenäistä ja selväpiirteistä suhdannekäännettä ei ole vielä nähty. Muutamat yksittäiset maat, kuten Suomi ja Saksa, ovat kylläkin jo käyneet teknisessä taantumassa.
Kuntarahoituksen mukaan talouden yllättävää iskunkestävyyttä selittävät yhtäältä valtioiden mittavat energiatuet sekä kotitalouksien koronavuosina kertyneet säästöt, jotka ovat taittaneet pahimman terän kustannusnousun vaikutuksilta. Toisaalta palvelualoilla eletään vielä koronapandemian jälkeistä elpymisvaihetta, mikä tukee kotimarkkinoiden kasvua ja työllisyyttä.
Toteutunut hyvä kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Rahapolitiikan historiallisen nopean kiristymisen vaikutukset alkavat toden teolla purra kysyntään vasta kuluvan vuoden aikana.
– Teollisuuden suhdannekuvaajat ovat viime kuukausina kääntyneet entistä selvemmin alaviistoon. Suomen talouden kehitys pysyy vielä ensi vuonnakin vaisuna, Kuntarahoitus arvioi.
Kansantalouden tuoreen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
– Puoli vuotta jatkunut talouden supistuminen siis katkesi, mutta jatkoa ajatellen kasvun eväitä ei juuri ole näköpiirissä. Yksityisissä kysyntätekijöissä, erityisesti investoinneissa, trendi on selvästi heikkenevä.
Palkansaajien reaalinen ansiotaso on laskenut 14 vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2009 jälkeen saavutettu ostovoiman kasvu on lyhyessä ajassa pyyhkiytynyt kokonaan pois, eikä nopeaa toipumista ole luvassa.
– Kotitalouksilla lienee edelleen jonkin verran ylimääräisiä säästöjä jäljellä, mutta jossain vaiheessa kuluttajilla tulee perälauta vastaan. Näissä olosuhteissa yksityisen kulutuksen kehitykseen on vaikea suhtautua kovin optimistisesti, Kuntarahoitus toteaa.
Suomen bkt:n supistuu kuluvana vuonna 0,5 prosenttia
– Talouden näkymiä synkentävät tekijät ovat viime kuukausina jonkin verran voimistuneet. Kansainvälisessä toimintaympäristössä paraikaa käynnissä oleva suhdannekäänne vaikuttaa ennakoitua voimakkaammalta, mikä hidastaa myös Suomen talouden toipumista.
– Odotamme bkt-kasvun jäävän 0,5 prosenttiin vuonna 2024. Talouskasvu jää siis selvästi hitaammaksi kuin edellisessä ennusteessamme esitetty 1,5 prosenttia.
Työmarkkinatilanne on talouden vastatuulesta huolimatta säilynyt hämmästyttävän vahvana, eikä heikkenemisen merkkejä edelleenkään juuri ole – ellei sellaisiksi laske lomautettujen määrän hienoista nousua tai avoimien työpaikkojen pientä vähenemistä.
Työllisten lukumäärä, työllisyysaste ja tehdyt työtunnit ovat kaikki joko huipputasolla tai lähellä sitä.
– Osaltaan työmarkkinoiden imu kertoo kroonistuneesta työvoimapulasta, joka onkin keskeisin talouden kasvupotentiaalia rajoittava tekijä, Kuntarahoitus huomauttaa.
Rakenteellisista työvoiman saatavuusongelmista huolimatta matalasuhdanne heikentää jatkossa jonkin verran kokonaistyöllisyyttä ja aiheuttaa työttömyysasteeseen pientä nousua. Työttömyys lisääntynee erityisesti asuntomarkkinoihin ja rakentamiseen kytköksissä olevilla toimialoilla.
Inflaatiopaine hellittää vähitellen ja Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennustettaan 6,0 prosenttiin ja odottaa inflaation laskevan ensi vuonna kahden prosentin tuntumaan.
