– Kuntien päätökset kertovat siitä, että kunnat tekevät veropäätöksensä harkiten, taloudellisen toimintaympäristön huomioiden, jolloin prosentit voivat liikkua kumpaankin suuntaan. Tämänkään vuoksi ei ole perusteita rajoittaa kuntien veroprosentteja, kuten sote- ja maakuntauudistuksessa on kaavailtu, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
Suurimmissa kaupungeissa eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Turussa veroprosentti ei muuttunut.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 19,91, mikä merkitsee 0,05 prosenttiyksikön kasvua tästä vuodesta. Tuloveroprosenttien muutokset vaikuttavat kuntien verotuloihin on +45 miljoonaa euroa.
Alentajia poikkeuksellisen paljon
Veroprosenttiaan laskeneissa 14 kunnassa asuu 81 000 suomalaista. Viimeksi näin suuri määrä kuntia laski veroprosenttiaan vuonna 2000, silloin laskijoita oli 15 kappaletta. Veroprosenttia laskettiin joko 0,25 tai 0,50 prosenttiyksikköä.
– Suurin osa veroprosenttiaan laskeneista on pieniä kuntia, joissa on jo pitkään tehty talouden tasapainottamistyötä menoleikkauksilla ja aiemmilla veronkorotuksilla. Nyt korkeaa tuloveroprosenttia halutaan laskea, kun talouskuri on tuottanut tulosta, pääekonomisti Minna Punakallio analysoi.
Veroprosenttia korottaneissa 47 kunnassa asuu noin 580 000 suomalaista. Suurimmat kunnat, jotka korottivat veroprosenttiaan, olivat Hämeenlinna, Mikkeli, Kotka, Kokkola, Nokia ja Kaarina. Tyypillisin korotus on 0,5 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,00 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhteensä 7 kunnassa.
– Korotukset johtuvat siitä, että kunnan tulot eivät riitä menoihin. Tähän on useita syitä, kuten verotulojen heikko kehitys, raskas palveluverkko, nopeasti kasvaneet kustannuserät esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja pitkäaikaistyöttömyydessä sekä asukasluvun pienentyminen, Punakallio toteaa.
Korkeimmat Manner-Suomen kunnallisveroprosentit ovat ensi vuonna Savonlinnassa ja Jämijärvellä, 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa, 17,00 prosenttia.
Lakimuutos nostanut kiinteistöveroja
Kiinteistöverolakiin tehtyjen veroprosenttien alarajojen korotusten johdosta 122 kunnassa jouduttiin nostamaan kiinteistöveroprosenttia. Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 145 kunnassa.
Kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuntien verotuloja yhteensä 97 miljoonaa euroa.
– Kiinteistöverotus on korotuksista huolimatta kansainvälisesti vertailtuna tällä hetkellä alhainen. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,78 miljardia euroa, kehittämispäällikkö Jukka Hakola sanoo.
Yleisen kiinteistöveroprosentin keskimääräinen veroprosentti nousee nykyisestä 1,00 prosentista ensi vuodelle 1,06 prosenttiin. Se merkitsee 61,7 miljoonan lisäystä verotuloihin.
Vakituisten asuinrakennusten veroprosentit nousevat 0,47 prosentista ensi vuonna 0,49 prosenttiin. Tämä merkitsee 27,4 miljoonan euron lisäystä verotuloihin.
