– Elämme nopean teknologiamurroksen aikaa. Digitaalisuus, robotisaatio, keinoäly, edistykset materiaalitekniikassa, lääketieteessä ja tiedon soveltamisen kaikilla aloilla avaavat huikeita näköaloja. Tekniseen tutkimukseen sijoitettu euro tuo kolme euroa takaisin. Toivomme, että hallitus tämän ymmärtää ja suuntaa tutkimukseen tarpeelliset resurssit, Sari Essayah sanoi KD:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta.
Hänen mukaansa vain innovatiiviset kasvuyritykset vetävät Suomen suosta ja luovat työllisyyttä.
– Vain hyvin koulutettu Suomi pärjää edessämme olevassa murroksessa. Meidän on kyettävä vaalimaan vahvuuksiamme koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kärkimaana.
Kristillisdemokraatit sanoo olevansa muun opposition tavoin huolissaan työllisyysmäärärahojen leikkauksista.
– Työllisyys- ja yrittäjyyspaketin kannatettavia esityksiä ovat KD:nkin ajamat yrittäjävähennys, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen tai itsensä työllistämiseen. Vaikeimmin työllistettävät tarvitsevat kuitenkin myös perinteisiä työvoimapolitiikan tukitoimia, Essayah katsoo.
Hänen mukaansa kristillisdemokraateilla ei ole ideologisia silmälappuja palvelujen tuotantotavan suhteen.
– Kuitenkin huoli hallituksen yhtiöittämislinjauksista kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koko väyläverkostoon maanteiltä meriväylille on aiheellinen. Yritysmaailman työkalupakki ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ratkaisujen tulee kestää vuosikymmeniä, yli monien vaalikausien, siksi linjaukset pitäisi valmistella huolella ja mahdollisimman suurella konsensuksella, Essayah sanoi.
Hänen mielestään julkisten sote-palvelujen yhtiöittämispakosta on tulossa uudistuksen sudenkuoppa, joka luo ratkaisujen sijaan monia ongelmia ja mutkistaa hankkeen toteutumisen jälleen kerran.
– Miten huolehditaan sujuvista hoitoketjuista ja kuka kantaa kokonaisvastuun potilaasta? Entä miten varmistetaan demokraattinen päätöksenteko ja avoimuus, jos tuotannosta vastaa yhtiöhallitus? Olisiko kertaalleen neuvotteluissa hyllytetty palvelusetelijärjestelmä aihetta kaivaa esille valinnanvapauden mahdollistamiseksi ja pienten paikallisten sote-yritysten tueksi?, Essayah kyseli.
Hän muistutti myös, että väylästön korjaustarpeita viime kaudella pohtinut parlamentaarinen työryhmä ei esittänyt yhtiöittämistä tai tiestön käyttömaksuja, joita hallituksen liikennekaaressa nyt esitetään.
– Markkinaehtoisuus ei toimi siellä, missä kuluttajia on vähän. Syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan.
Puheensa perusteella Essayah teki epäluottamuslause-esityksen, jonka mukaan ”eduskunta katsoo, että hallitus on murentamassa suomalaisten tulevaisuuden uskoa leikkaamalla muun muassa lapsiperheiltä, koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä ryhtymällä merkittäviin palvelujen yhtiöittämistoimiin, joilla ei ole laajaa yhteiskunnallista tukea, eikä hallitus tämän vuoksi nauti eduskunnan luottamusta.”
