Tavoitteena on rakentaa Suomeen ensin koemittakaavan laitos. Sen jälkeen tähtäimessä on SER-kierrätyksen vientikonsepti.
Demolaitos perustuu Jyväskylän yliopistossa kehitettyyn hydrometallurgiseen menetelmään, jolla harvinaisia maametalleja saadaan irrotettua piirilevyistä ja muusta eletroniikkaromusta.
Tutkijoiden koetulokset kertovat, että romu ei ole vain kultakaivos, vaan myös platinaa ja harvinaisia maametalleja saadaan eroteltua tehokkaasti. Testejä on tehty kuluneen vuoden aikana myös esimerkiksi voimalaitosten tuhkalle ja sähkö- ja hybridiautojen litium-ioni-akuille.
Teknologiateollisuuden mukaan hanke tarjoaa samalla mahdollisuuden kehittää tuotesuunnittelua ja kokeilla etätunnisteiden käyttöä. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi materiaalien eroteltavuuteen ja kierrätettävyyteen sekä myös hukan vähentämiseen.
Digitalisaatio on osa ratkaisua. Tuotteisiin voidaan liittää tiedot materiaalisisällöstä sekä tuotteen purkuohjeet, jotka voivat kulkea tuotteen mukana läpi elinkaaren. Myös robotiikan ja automatiikan käyttöä kehitetään, vaikka sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkaminen on vielä tänä päivänä pitkälle käsityötä.
Kriittisistä aineista tulossa pula
Arvokkaiden aineiden talteenotolle on tähtäimessä huomattavasti Suomea suuremmat markkinat. Demolaitoksen pohjalta on tarkoitus kehittää konttikokoisia käsittely-yksiköitä, joita on helppo viedä lähelle romun syntypaikkoja.
Sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, erityisesti ammattielektroniikassa, on erittäin korkeita pitoisuuksia jalometalleja ja useita harvinaisia maametalleja. Suomi, kuten muutkin Euroopan maat, on riippuvainen useiden kriittisten aineiden tuonnista Kiinasta.
Sähkö- ja elektroniikkaromu on ollut varsinainen murheenkryyni jo vuosikymmeniä. Romua syntyy maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa.
Digitalisaation ja tuotteiden elinkaaren lyhentymisen myötä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä jatkaa kasvuaan – ja niin kasvaa romun määrän lisäksi raaka-aineiden kysyntä.
Esimerkiksi LED-valaistus on kasvanut odotettua nopeammin ja nyt pullonkaulaksi uhkaa nousta valmistuksessa tarvittavien maametallien riittävyys. Uusia merkittäviä maametallien käyttökohteita ovat myös sähköautojen akut ja tuulivoimalat.
Arvioiden mukaan tällä hetkellä vain noin 15 prosenttia sähkö- ja elektroniikkaromusta käsitellään maailmanlaajuisesti asianmukaisesti ja arvokkaita maametalleita ei juurikaan saada talteen.
Demolaitos on yksi keskiviikkona julkaistun kiertotalouden kansallisen tiekartan avainhankkeista.
Lue myös: Kiertotalous toisi vuosittain 2–3 miljardin vuosittaisen arvonlisän
