Kremlin ideologiassa suuret tappiot ovat pikemminkin saavutus kuin häpeä

Vladimir Putin on Nico Langen mukaan paisuttanut Ukrainan vastaisen sodan eksistentiaaliseksi kysymykseksi.
Ukrainalainen 93. mekaanisen prikaatin sotilas suojassa lähellä Kostyantynivkaa Donetskin alueella 2. toukokuuta 2025. AFP/LEHTIKUVA/GENYA SAVILOV
Ukrainalainen 93. mekaanisen prikaatin sotilas suojassa lähellä Kostyantynivkaa Donetskin alueella 2. toukokuuta 2025. AFP/LEHTIKUVA/GENYA SAVILOV

Moskovassa 9. toukokuuta järjestetyt voitonpäivän juhlallisuudet tarjosivat Vladimir Putinille tilaisuuden toistaa narratiiviaan, jonka mukaan Venäjää ympäröivät edelleen – aivan kuten vuonna 1941 – viholliset, jotka uurastavat yötä päivää sen vahingoittamiseksi.

– Kaikki kielteinen kehitys ja jokainen epäonnistuminen Putinin Venäjällä on siis seurausta ulkoisesta vaikutuksesta. Kaikki Putiniin kohdistuva kritiikki on vihollisen agenttien kuiskaamaa ja ohjaamaa. Kateelliset ja vihamieliset voimat kadehtivat Venäjän ominaisuuksia ja pyrkivät lakaisemaan sen kartalta, Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tutkija Nico Lange ironisoi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Putin väittää Venäjän käyvän edelleen ”suurta isänmaallista sotaa” fasismia vastaan, vaikka hänen oma hallintonsa täyttää Langen mukaan yhä selvemmin fasistisen järjestelmän tunnusmerkit.

– Suuren isänmaallisen sodan kuvastoa ja kieltä hyödynnetään myös venäläisessä kuolemaa ja uhrauksia ylistävässä kultissa. Mitä enemmän omia uhreja, sitä arvokkaampi ja merkityksellisempi on lopullinen voitto. Tämän synkän tulkinnan mukaan lähes miljoonan venäläissotilaan kuolema tai haavoittuminen hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan on pikemminkin saavutus kuin kansallinen häpeä, Lange sanoo.

Petollisinta Putinin ideologiassa on kuitenkin hänen mukaansa se, että hyökkäys oikeutetaan kansalliseen itsepuolustukseen vedoten. Toisen maailmansodan kokemusten perusteella Neuvostoliiton johto linjasi, että kaikki tulevat konfliktit olisi käytävä oman alueen ulkopuolella.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tätä 80 vuoden takaista johtopäätöstä soveltaen Putin nyt katsoo, että hyökkäys naapurimaihin on vain puolustautumista Venäjään kohdistuvaa ”välitöntä uhkaa” vastaan.

– Valjastamalla suuren isänmaallisen sodan ideologian omiin 2000-luvun tarkoituksiinsa Putin on paisuttanut imperialistisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan eksistentiaaliseksi kysymykseksi. Joko Venäjä voittaa ja alistaa Ukrainan, tai Venäjän olemassaolo on vaakalaudalla. Jos sota menee huonosti, tavalliset venäläiset voivat syyttää vain häntä, Lange toteaa.

Yksinkertainen totuus on hänen mukaansa se, että jos Venäjä nyt vetäytyisi Ukrainasta, venäläiset voisi jatkaa elämäänsä normaalisti, rauhanomaisesti ja häiriöttä, mutta Kremlissä saattaisi pian istua joku muu kuin Putin.

Pääosa kalustosta on keskitetty Ukrainaa vastaan.
Venäjän asevoimien ja siviili-ilmailun keskinäisessä viestinnässä on puutteita.
Iskuja satamiin ja öljyjalostamoihin satoi jo kolmantena yönä kuluvalla viikolla.
Mainos