Verkkouutiset

Virolaissotilas MG3-konekiväärinsä kanssa. LEHTIKUVA / HANDOUT U.S. Army National Guard Photo

Kova vaatimus Virosta: Meidän on pystyttävä iskemään Venäjälle

Venäjälle tulee tehdä selväksi, että hyökkäys Baltiaan aloittaisi kolmannen maailmansodan.

Turvallisuusanalyytikko ja kansanedustaja Eerik-Niiles Kross on Viron palautetun itsenäisyyden ajan merkittävämpiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajia, joka toiminut lukuisissa eri tehtävissä. Nyt hän ehdottaa Eesti Päevalehdessä uutta puolustusstrategiaa Virolle.

Kross muistelee, että jo vuonna 2004 Viron liityttyä Natoon hän ehdotti, että liittolaisten avun varmistamiseksi tulisi saada amerikkalaisten tai brittien sotilasosasto Viroon, koska silloin sodan alussa ”ei virtaisi ainoastaan suomalais-ugrilaisen vaan myös anglosaksin veri”. Lisäksi Viron armeijan tulisi olla korkeateknologista aseistusta. Tuolloin Kross herätti pienen myrskyn sekä ideallaan että ilmaisutyylillään.

Sittemmin nämä ovat tavoitteet ovat toteutuneet. Viron armeijalla on korkeateknologista aseistusta ja maassa on brittiosasto. Kross on kuitenkin samaa mieltä pääministeri Kaja Kallaksen kanssa siitä, ettei ”ansalanka” enää toimi riittävänä pelotteena Venäjälle.

– Kaja Kallas sanoi äskettäin Financial Timesille kaunistelematta Viron puolustussuunnittelijoiden perusmurheen: Nato, ennen kaikkea Yhdysvallat, ei pidä sotilaallisesti järkevänä sijoittaa suurempia pysyviä joukko-osastoja Baltian maihin, vaan se aikoo järjestää Baltian maiden puolustuksen ns. alueen takaisinvaltaamisena. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että kun virolaiset ja vähäiset liittolaisjoukot ovat joutuneet vetäytymään, muuttuu väliaikaisesti miehitetty alue Irpiniksi ja Butšaksi.

Krossin mukaan Yhdysvaltojen ja Naton ajattelu ei ole tästä muuttunut.

– Edelleen ajatellaan, että Venäjää ”ei saa provosoida” eikä haluta ymmärtää, että juuri pienempi pelotevoima provosoi ja signaloi epävarmuudesta. Hyökkäystä ei torju epäröinti, vaan yksiselitteisen ylivoiman asettaminen sinne, missä sitä voidaan tarvita.

Kross huomauttaa, että ”toisin kuin Venäjä, Yhdysvallat yrittää todellakin välttää maailmanlaajuisen konfliktin”. Venäjän ydinaseet ovat uhka niin Baltialle, koko Euroopalle, Natolle kuin itse Yhdysvalloillekin. Ansalankaopin ongelmallisuus tai heikkous liittyy juuri ydinaseisiin.

–  [J]os kuuden kuukauden päästä Venäjän haltuunsa ottamaa Viron aluetta aletaan vallata takaisin, niin mitä tapahtuu sitten, kun Venäjä antaa vaihtoehdoiksi: ydinaseisku Euroopan pääkaupunkeihin vai jätätte Viron meille?

Hänen mukaansa kysymykset ”Pitääkö Viron takia aloittaa kolmas maailmansota” tai ”miksi meidän poikiemme tulisi kaatua Narvan puolesta” ovat virolaisten mielestä ”kovia ja luvattomia”, mutta ne ovat silti ”tänään Viron maanpuolustuksen peruskysymyksiä”. Näihin kysymyksiin tulee vastata Viron itse, ei Brysselin tai Washingtonin.

– Ja vastaus on tyly, mutta yksinkertainen. ”Ei, teidän ei pidä aloittaa kolmatta maailmansotaa meidän takiamme, koska meitä vastaan hyökkäämällä kolmas maailmansota on jo alkanut”.

Baltian maille vastaiskukyky

Tästä syystä Viron tulee olla kykeneväinen ja päättäväinen antamaan vastaisku, joka ”joka tapauksessa laajentaa konfliktin”.

– Mitä tämä kykeneväisyys tosielämässä tarkoittaisi? Se tarkoittaisi kykyä iskeä Venäjän alueella sijaitseviin sotilaskohteisiin. Lisäksi Viroon saapuville laivantorjuntaohjuksille, joilla meidän pitäisi kyetä sulkemaan Suomenlahti ja yltämään Kronstadtiin ja Pietariin asti, tarvitsemme ohjusjärjestelmiä, jotka yltävät rajan takana oleviin Venäjän lentotukikohtiin asti.

Kross kirjoittaa, että Viro käy neuvotteluja Latvian ja Liettuan kanssa ns. sotilaallisen Schengen-sopimuksen luomisesta. Tämä tarkoittaisi, että hyökkäys yhtä Baltian maata kohtaan tekisi koko Baltiasta yhden sotatantereen.

– Baltian maiden julistaman politiikan tulisi olla, että hyökkäys yhteen kolmesta Baltian maasta käynnistäisi heti hyökkäyksemme Kaliningradiin. Näin alkuun on epäselvää saammeko sotilaalliseen Schengeniin mukaan Puolan ja Suomen, mutta jos se onnistuu, alkaa kysymys kolmannen maailmansodan suhteen olla vastattu.

Krossin mukaan ”Ukrainan kokemus osoittaa, että länsimaiden itsesäilytysvaisto on suurempi kuin päättäväisyys auttaa liittolaisiaan”.

– Mahdollista on, että meillä Nato-maana on asiat toisin, mutta silti vaisto välttää ”maailmanlaajuinen konflikti” on tässä yhtälössä olemassa. Samaten Viron maanpuolustuksen suurin puute on strateginen tulivoima, joka yltäisi 1000 kilometrin päähän. Kuulostaa yhtä ”epärealistiselta” kuin ”korkeateknologinen aseistus” 18 vuotta sitten, mutta se on nyt yhtä tarpeellinen ja sen hankkiminen on meille mahdollista.

Kross korostaa, että Viron ja Baltian tulee luoda itse uskottava pelote.

– Ja viedä sekä Venäjän että länsiliittolaisten suunnitelmiin oletus siitä, että jos Baltian maita vastaan hyökätään, on kyseessä kolmas maailmansota. Tällöin se on myös todellakin mahdollista välttää.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS