Venäjä aiheuttaa yli neljäsosan Ukrainan siviiliuhreista lyhyen kantaman drooneilla

Hyökkääjän iskuissa kuoli tai haavoittui myös poikkeuksellisen paljon ukrainalaislapsia.
Venäläinen FPV-drooni iski hersonilaiseen pikkubussiin surmaten neljä ihmistä 19. elokuuta 2026. (Kuva:: Ukrainan kansallinen poliisi)
Venäläinen FPV-drooni iski hersonilaiseen pikkubussiin surmaten neljä ihmistä 19. elokuuta 2026. (Kuva:: Ukrainan kansallinen poliisi)

Lyhyen kantaman droonit aiheuttivat heinäkuussa 27 prosenttia kaikista Ukrainan siviiliuhreista, kertoo YK:n Ukrainan ihmisoikeuksien tarkkailuoperaatio HRMMU. Niiden aiheuttamien siviiliuhrien määrä nousi korkeimmalle tasolle sitten Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen helmikuussa 2022.

YK nosti esiin viestipalvelu X:ssä droonien aiheuttaman vaaran sen jälkeen, kun venäläinen FPV-drooni iski aamulla 19. elokuuta kaupunkiliikenteen pikkubussiin Hersonin kaupungissa. Iskussa kuoli neljä ihmistä ja viisi loukkaantui.

YK kertoo keräävänsä vielä tietoja iskusta. Järjestö huomauttaa tapauksen osoittavan, millaisia hengenvaaroja rintaman läheisyydessä asuvat siviilit kohtaavat tavallisessa arjessaan.

Heinäkuussa lyhyen kantaman droonit surmasivat YK:n vahvistamien tietojen mukaan 111 siviiliä ja haavoittivat 710:tä. Uhrimäärä oli korkein yhtenäkään kuukautena Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksensä 24. helmikuuta 2022.

Siviiliuhrien määrä kasvoi 70 prosenttia vuodessa

Kaikkiaan Ukrainassa kuoli heinäkuussa ainakin 437 siviiliä ja loukkaantui 2 610. Siviiliuhrien kokonaismäärä kasvoi 30 prosenttia kesäkuusta ja 70 prosenttia vuoden 2025 heinäkuusta. Kuolleiden määrä oli korkein sitten toukokuun 2022.

Myös lasten uhrimäärä nousi poikkeuksellisen korkeaksi. Heinäkuussa kuoli 17 ja loukkaantui 166 lasta. Yhteenlaskettu määrä oli korkein sitten huhtikuun 2022.

Poimintoja videosisällöistämme

Pitkän kantaman ohjukset ja droonit aiheuttivat yhä suurimman osan siviilitappioista. Niiden iskuissa kuoli 183 ja loukkaantui 967 ihmistä. Tämä vastasi 38 prosenttia kaikista heinäkuun siviiliuhreista.

YK:n mukaan suurin osa pitkän kantaman iskujen uhreista tuli kaupunkialueilla kaukana rintamasta. Lyhyen kantaman droonit puolestaan muodostavat erityisen vaaran etulinjan läheisyydessä, missä niitä voidaan käyttää yksittäisiä ajoneuvoja ja ihmisiä vastaan.

Ilmapommitusten aiheuttamat siviiliuhrit kasvoivat heinäkuussa 143 prosenttia kesäkuusta. Ilmapommituksissa kuoli 105 ja loukkaantui 753 siviiliä. YK:n mukaan liitopommeista tuli kuukauden aikana toiseksi merkittävin siviiliuhreja aiheuttanut asetyyppi.

Herson kärsi raskaasti

Herson kuului heinäkuussa Ukrainan pahiten kärsineisiin alueisiin. Hersonin alueella kuoli kuukauden aikana 34 ja loukkaantui 424 siviiliä.

Siviilejä kuoli tai loukkaantui kaikkiaan 14 Ukrainan alueella sekä Kiovassa. Pääkaupungissa kuoli 54 ja loukkaantui 202 ihmistä. Zaporižžjan alueella kuoli 27 ja loukkaantui 280 sekä Sumyn alueella 20 ja loukkaantui 152.

YK:n tilastot osoittavat, että droonien merkitys siviileihin kohdistuvana uhkana on kasvanut erityisesti rintaman tuntumassa. Keskiviikkoinen isku pikkubussiin Hersonissa on tästä tuore esimerkki, vaikka YK ei ollut vielä vahvistanut tapauksen yksityiskohtia itsenäisesti.

Ukraina iskee järjestelmällisesti hyökkääjän polttoainehuoltoon miehitetyillä alueilla.
Ukraina moukaroi järjestelmällisesti Venäjän joukkojen huoltoyhteyksiä.
Rahapako on alkanut vaikeuttaa pankkien toimintaa ja samalla Kremlin mahdollisuuksia rahoittaa kasvavaa budjettivajetta velalla.
Mainos