Viron oikeuskansleri Ülle Madisesta on tullut käytännössä ylivoimainen suosikki maan seuraavaksi presidentiksi. Hänen tärkein mahdollinen haastajansa vetäytyi keskiviikkona kisasta, ja Madisella on takanaan jo presidentin valintaan riittävä parlamentaarinen tuki.
Tallinnan teknillisen yliopiston rehtori Tiit Land ilmoitti keskiviikkona, ettei hänellä ole mahdollisuuksia saada taakseen ehdokkuuteen vaadittavia 21 kansanedustajaa. Land totesi parlamentin voimasuhteiden osoittavan, että vaaliin ollaan saamassa vain yksi varteenotettava ehdokas, ja toivotti Madiselle menestystä.
Verkkouutiset kertoi aiemmin elokuussa, että Madise oli noussut Reformipuolueen ja Eesti 200:n presidenttiehdokkaaksi. Samalla kisasta oli jo vetäytynyt entinen Kaitseliiton komentaja, kenraalimajuri (evp.) Riho Ühtegi terveydellisistä syistä.
Ratkaiseva käänne tuli tiistaina, kun oppositiopuolue konservatiivinen Isänmaa päätti asettua Madisen taakse. Häntä tukevat ennestään pääministeripuolue liberaali Reformipuolue, kansallisliberaali Eesti 200 ja sosiaalidemokraatit.
Isänmaan tuella Madisella on nyt takanaan aiemman 63 edustajan sijaan 74, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR. Kun vielä kolme niin sanottua ”ikkunan alaista” eli eduskuntaryhmiin kuulumatonta kansanedustajaa ilmoitti tukevansa Madisea, kannattajia on ainakin 77. Tosin uutissivusto Delfi taas laskee, että kasassa olisi vähintään 78 ääntä. Joka tapauksessa nämä lukemat ylittävät selvästi Viron 101-paikkaisessa riigikogussa vaaditun 68 edustajan kannatuksen.
Madisen valinta ei silti ole vielä muodollisesti varma. Presidentti valitaan salaisessa äänestyksessä, eivätkä puolueiden kannanotot tai ehdokkuutta tukevat allekirjoitukset sido yksittäisiä kansanedustajia. ERR arvioi kuitenkin Isänmaan päätöksen tehneen Madisesta selvän ennakkosuosikin myös siinä tapauksessa, että osa ilmoitetusta tuesta katoaisi varsinaisessa äänestyksessä.
Vastustajalle ei löytynyt tarvittavia ääniä
Landilla on ollut keskustapuolueen kahdeksan kansanedustajan tuki sekä joitakin sitoutumattomia tukijoita, mikä jäi kauas vaaditusta 21 kansanedustajasta. Isänmaan ratkaisu vei Landilta käytännössä mahdollisuuden kerätä ehdokkuuteen vaadittavat 21 allekirjoitusta.
Ehdokkaiden virallinen nimeämisaika on 21.–24. elokuuta. Parlamentti äänestää presidentistä 2.–3. syyskuuta. Jos kukaan ei saa tarvittavaa enemmistöä parlamentin äänestyksissä, valinta siirtyy 208-jäseniselle valitsijamieskokoukselle.
Madise ilmoitti maanantaina virallisesti lähtevänsä presidenttikisaan. Hän toimii parhaillaan toista kauttaan Viron oikeuskanslerina, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa lakien perustuslaillisuuden valvonta.
Madise painottaa, että presidentin tehtäviin kuuluu Viron itsenäisyyden, kielen, kulttuurin, vapauden ja rauhan puolustaminen sekä maan kansainvälisen aseman vahvistaminen. Jo Viron perustuslain johdanto velvoittaa, että tasavallan tehtävä on taata Viron kansallisuuden, kielen ja kulttuurin säilyminen kautta aikojen.
Madise on itse sanonut, että jos hänen valintansa toteutuu, yksi väistyvän presidentin Alar Kariksen viimeisistä tehtävistä voi olla uuden oikeuskanslerin etsiminen. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Viron parlamentin lakivaliokunnan puheenjohtajan Madis Timpsonin mukaan Karis voisi juridisesti esittää uuden oikeuskanslerin, mutta hyvän tavan mukaista olisi jättää tehtävä uudelle presidentille. Virossa ei ole ennakkotapausta tilanteesta, jossa istuva oikeuskansleri valitaan presidentiksi.
Kariksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on hänen kautensa loppupuolella herättänyt Virossa arvostelua. Hallitus- ja oppositiopoliitikot ovat kritisoineet muun muassa hänen Venäjää ja Ukrainan sodan päättämistä koskeneita lausuntojaan.
Ennen presidenttiyttään Karis toimi Viron kansallismuseon johtajana ja yliopistorehtorina.