Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner toteaa Lännen Medialle, että mahdollisilla viisumirajoituksilla on ulkopoliittisia seurauksia, joista koko ulkopoliittisen johdon presidentti mukaan lukien on oltava tietoinen.
Hän muistuttaa, että jokaisella vaihtoehdolla on myös ulkopoliittiset seurauksensa. Siksi poliittisessa keskustelussa on hyvä olla mukana ulkopolitiikan johto tasavallan presidentti Sauli Niinistöä myöten.
– Presidentti on oltava vähintään informoituna, sanoo Tanner ottamatta tarkkaan kantaa, missä elimissä päätettäisiin suhtautuminen venäläisten turistien viisumeihin.
Tannerin mukaan asia on etenemässä hallituksen poliittiseen keskusteluun lähiaikoina. Ulkoministeriön virkamiesten valmistelutyö alkaa olla valmiina.
Tannerin mukaan lievimpänä keinona Suomi voisi rajata päivittäin sisään otettavia viisumihakemuksia. Toisena on esitetty, että Suomi voisi kieltäytyä ottamasta vastaan uusia turistiviisumihakemuksia. Kolmantena on esitetty, että Suomi voisi mitätöidä jo myönnettyjä viisumeja. Neljäntenä Suomi voisi ainakin teoriassa sulkea koko itärajan liikenteeltä.
Tannerin mukaan rajan sulkeminen olisi todella kovan luokan päätös, eikä missään nimessä ongelmaton. Sitä ei tehty edes vuonna 2016. Tanner viittaa Venäjän aloittamaan turvapaikanhakijoiden tuontiin pohjoiselle Raja-Joosepin raja-asemalle Inarissa.
Rajan sulkemisella voisi olla ulkopoliittisia ja taloudellisia seurauksia, kun myös tavaraliikenne pysähtyisi.
Jo olemassa olevien viisumien mitätöinti voisi saada aikaan saman lopputuloksen, mutta oikeudellisesti se olisi mitä ilmeisimmin lainvastaista.
Siksi kysymykseen tulevat todennäköisesti lievemmät keinot, jotka koskevat uusien viisumien myöntämistä. Silloin esimerkiksi jo myönnetyillä viisumeilla pääsisi yhä maahan. Rajalla toki aina tarkistetaan, että maahantulon edellytykset täyttyvät.
– On aika epätodennäköistä, että yhtäkkiä venäläisten tulo Suomeen kokonaan pysähtyisi, arvioi Tanner LM:lle.