Hän viittaa tuoreeseen Oma Linja -tutkimus, joka kertoo karua kieltä peruskoulun kehityssuunnasta. Tutkimuksen mukaan oppimistulokset heikkenevät, osa koululaisista ei pysy enää mukana ja koulu ei ole enää tasa-arvoinen. Lisäksi nuoren saaminen takaisin kelkkaan mukaan on erittäin vaikeaa.
– Perusopetuksen suuntaa tulee kääntää. Uusi opetussuunnitelma on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei riitä. Nykyisen tiukasti vuosiluokkasidonnaiseen oppimiseen perustuvan mallin sijaan tulee luoda yksilöllisiä opinpolkuja Digitalisaatio tuo tähän osaratkaisun muun muassa älykkäiden oppimisalustojen kautta, Sanna Lauslahti sanoo.
Pisa-tuloksissa on jo pidemmän aikaa ollut näkyvissä luku- ja laskutaidon heikentymistä. Yhä useampi jää PISA-asteikon minimitason alapuolelle. Perustaidoilla on erittäin suuri merkitys jatko-oppimisen kannalta. Lukutaito vaikuttaa suoraan muiden oppiaineiden oppimiseen.
Lauslahden mukaan katse on käännettävä seuraavina vuosina löytämään uudet keinot saada lapset innostumaan lukemisesta ja laskemisesta.
– Tarvitaan kansalliset perustaitotalkoot, jolla tilanne saadaan korjattua. Nykyiset tavat opettaa eivät riitä. Tarvitaan uutta lähestymistapaa, hän sanoo tiedotteessaan.
Lauslahden mielestä oppimisessa pitäisi hyödyntää entistä enemmän muun muassa pelejä.
– Samalla lailla kuin Pokemoneja metsästetään liikkuen, niin tulisi luoda ”vahingossa ja huomaamatta oppimisen” -mallia lukemiseen ja laskemiseen. Koululainen lukeekin satoja sivuja kirjoja etsien johtolankoja ja ratkaisee matemaattisia yhtälöitä pelien kautta, maalailee Lauslahti.
Hänen mukaansa lisäksi tarvitaan varhaiskasvatuksen aseman vahvistamista.
– Monet oppimisvaikeudet voidaan taklata jo päiväkoti-iässä. Yli hallituskauden menevänä tavoitteena tulee olla, että pitkällä aikajänteellä saadaan jokainen yli kolmevuotias osallistumaan varhaiskasvatukseen. Tähän tulee luoda mahdollisimman nopeasti tulevien vuosin toimenpidepolku, sanoo Lauslahti.
