Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto näkee suuria kysymysmerkkejä ja riskejä EU:n teollisuuden tukemiseksi kaavaillun suvereniteettirahaston synnyttämisessä ja sen rahoituksessa.
– Pienen ja avoimen talouden intressi voi olla Suomella ja Ruotsilla sama, mutta se ei ole automaattisesti kaikilla EU:n jäsenmailla, Murto huomauttaa Kauppalehden haastattelussa.
EU:ssa on jouduttu ahdinkoon sen jälkeen, kun Yhdysvallat aloitti niin sanotun IRA-ohjelman (Inflation Reduction Act), jolla se tukee maahan tulevia vihreän siirtymän investointeja.
Asian nosti esille aiemmin Kauppalehden haastattelussa Ruotsin teollisuuden merkittävä vaikuttaja, miljardien eurojen varallisuutta hallinnoivan sijoitusyhtiö Investorin hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg.
– IRA on vaikuttanut erittäin kielteisesti Eurooppaan, erittäin positiivisesti Yhdysvaltoihin. Moni yritys on sen vuoksi investoinut Yhdysvaltoihin, Wallenberg totesi Kauppalehdelle.
Wallenbergin mielestä Euroopan kilpailukykyä pitäisi parantaa panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.
– Miten luomme pienille yrityksille mahdollisuuksia kaupallistua, saada rahoitusta, kasvaa isoiksi, vahvoiksi yrityksiksi? Siihen tarvitsemme pääomamarkkinaunionin, Wallenberg totesi.
Mahtivaikuttaja muistutti myös, ettei Suomen ja Ruotsin kaltaisilla pienillä mailla ole mahdollisuuksia EU:n sisäisessä valtiontukikilpailussa Saksan ja Ranskan kaltaisia maita vastaan.
– Periaatteessa vastustamme kiivaasti tukia. Uskomme vapaisiin markkinoihin, uskomme kilpailuun. Mutta. Kun katsoo mitä amerikkalaiset tekevät, herää kysymys, miten Eurooppa reagoi tähän. Ja minusta me olemme jo vetäneet johtopäätökset. Olemme luoneet covid-rahaston, Wallenberg sanoi.
Tällä hän viittaa EU:n yhteislainalla rahoitettuun 800 miljardin euron elpymisvälineeseen, joka luotiin EU:n talouksien toipumiseen koronakriisistä.
Noin 60 miljardin euron arvoista sijoitussalkkua hallinnoivan Varman toimitusjohtaja Murto puolestaan varoittaa uskomasta liian sinisilmäisesti EU:n yhteiseen rahastoon.
– Yksityiskohdat ovat merkitseviä: pystymmekö rakentamaan sellaista rahastoa, jossa hankkeiden meriitit ratkaisisivat vai painaisivatko siinä koheesionäkökulmat, eli tukea saisivat maat, jotka ovat jääneet kehityksestä jälkeen, kuten kävi elvytysvälineessä. Suomi ei siinä mallissa voittaisi, Murto totesi Kauppalehdelle.
Murto myöntää, ettei nykyinen, kansallisvaltioiden omaan tukee perustuva tukimalli ole sekään toivottava etenkään pienten maiden osalta, mutta kehnoon yhteiseen rahastoon nähden sillä olisi yksi etu.
– Kilpailun kannalta ei ole hyvä, että kansallisvaltiot tukevat yrityksiään. Suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta kuitenkin siinä on se ominaisuus, etteivät muut jaa meidän varojamme.
Murto uskoo, että tukipolitiikkaa jatketaan tavalla tai toisella, eikä paluuta ideaaliin markkinavetoiseen malliin ole lähivuosina näkyvissä.
Siten vaihtoehtoina ovat Murron mukaan joko nykyinen kansallisvaltiovetoinen tuki, jonka kriteerejä voitaisiin toki muuttaa, tai sitten yhteinen rahasto, jonka tukipolitiikasta käytäisiin mitä luultavimmin kova vääntö.
– Siellä on voimakkaita kansallisia intressejä esimerkiksi Keski-Euroopan maissa, kysehän on aika pitkälti autoteollisuuden suojaamisesta. Myös koheesioajattelu on vahvaa. Pitäisi tehdä poliittinen analyysi, mihin Suomen ja Ruotsin voima voisi riittää, Murto sanoo.
