Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vuoden vaihteessa siirtyvän korkeimman oikeuden KKO:n presidentin Pauliine Koskelon mukaan Suomessa täytyisi pian löytää vastaus suureen kysymykseen, miten oikeuslaitos pystyy turvaamaan toimintansa suurten haasteiden ja säästöpaineiden keskellä.
– Oikeuslaitoksen asiat eivät ole tavallista kansalaista yhtä lähellä kuin esimerkiksi terveysasiat. Siksi näihin ei liity suurta poliittista kiinnostusta. Ei hallituspiireissä, mutta ei myöskään oppositiossa, hän sanoo.
Koskelon mielestä Suomessa olisi pitänyt jo viime hallituskaudella linjata, miten oikeuslaitosta lähdetään kehittämään. Jotain on tehtävä, koska rahat eivät riitä. Isoja ratkaisuja ei ole tehty. Se kertoo Koskelon mukaan siitä, etteivät oikeusasiat kiinnosta riittävästi päättäjiä.
Yksi ajankohtainen hanke on käräjäoikeusverkoston supistaminen. Sitä valmistellaan parhaillaan oikeusministeriössä.
– Tämänkin asian valmistelu seisoo, kun emme tiedä, kuinka monta käräjäoikeutta meillä on Suomessa tulevaisuudessa.
Oikeuslaitoksen säästötoimet näkyvät esimerkiksi niin, että vuosi toisensa perään eduskunta on joutunut myöntämään aina vuoden lopussa lisärahoitusta tuomioistuinten toimintaan. Jutturuuhkat ovat säilyneet samanlaisena vuodesta toiseen, mutta tuomioistuinten perusrahoitus laahaa pahasti jäljessä. Juttuja ei ehditä hoitaa ja käsittelyajat pitenevät.
– Tämä ei voi olla oikeusvaltiossa kestävä tilanne, että eduskunta myöntää aina joululahjarahoja, joiden avulla tuomioistuimissa voidaan tehdä tuomarinimityksiä aina vuodeksi kerrallaan. Joululahjarahat ja vuosikertatuomarit eivät kuulu oikeusvaltion toimintaan, Koskelo sanoo.
Hänen mukaansa oikeuslaitos on yhteiskunnan tukipilari, jonka pitäisi jäädä säästöjen ulkopuolelle. Koskelon mielestä säästöt kertovat siitä, että oikeusasioita ei tässä yhteiskunnassa arvosteta.
Vaikka lainsäätäjät eivät puutu yksittäisten juttujen ratkomiseen, eivätkä he ole Koskelon mielestä kiinnostuneita oikeuslaitosta kehittämään, niin siitä huolimatta hän katsoo, että poliitikot pyrkivät ohjailemaan tuomioistuinten toimintaa rahoituspäätöksillään.
Viime hallituskaudelta oikeusministeriö lähetti Koskelon mukaan tuomioistuimiin hallinnollisen kirjeen, jossa todettiin, että harmaan talouden korvamerkittyä rahaa on annettu ja se pyydettiin ottamaan huomioon.
Koskelon mukaan tämä on kauhistus. Tällainen ohjaus ei hänen mielestään ole asiallista.
– Ei tuomari voi ajatella, että okei, nyt minä priorisoin näitä asioita. Tuomari ei voi laittaa hyllyyn odottamaan esimerkiksi raiskausjuttua ja ottaa nopeaan käsittelyyn harmaan talouden jutun, josta valtiolle olisi usein tulossa taloudellista hyötyä, Koskelo sanoo.
Hänen mielestään tämä ohjaus tarkoitti käytännössä sitä, että tuomioistuimiin tulee ikään kuin poliittista ohjausta, eli tietyt jutut pitäisi hoitaa nopeammin ja tehokkaammin kuin toiset jutut. Koskelo pitää tätä hyvin vakavana ja oikeusvaltioon sopimattomana ilmiönä.
Sama ilmiö nähdään Koskelon mukaan jälleen nyt, kun eduskunta on myöntänyt hallintotuomioistuimiin lisärahaa turvapaikanhakijoiden oleskelulupaprosessiin liittyvien juttujen käsittelyyn.
– Voidaanko jonoissa seisovat muut kansalaisten valitukset jättää sivuun, ja ottaa turvapaikanhakijoiden jutut ohituskaistalle siksi, että valtion johdossa niin halutaan, kysyy Koskelo.
