Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi juhannuksen edellä Financial Timesille, että Naton nykyisen puolustussuunnitelman aikana Venäjä miehittäisi Viron 180 päiväksi, mikä tarkoittaisi virolaisen kansan, kielen ja kulttuurin hävittämistä.
Kallaksen keskustelua herättänyttä lausuntoa täsmensi myöhemmin vielä muun muassa Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov, mistä Verkkouutiset kertoi tässä.
Nyt Viron tasavallan presidentti liittyi pääministerin lausunnon arvostelijoihin Viron yleisradion ERR:n Vikerraadio-ohjelmassa.
– Jos minulta kysytään, olisinko sillä tapaa lausunut, niin en varmasti, koska minä en tue ajatusta, että yritämme median kautta ratkaista joitain kysymyksiä, kun samaan aikaan oli jo tiedossa, että ne asiakirjat on jo enemmän tai vähemmän hyväksytty, sanoi Karis ja lisäsi:
– Lukiessani seuraavana päivänä samasta lehdestä [Naton pääsihteerin] Jens Stoltenbergin kommenttia oli selvästi havaittavissa, että tämä oli hieman häiriintynyt siitä. Tällaiset asiat kuitenkin yritetään ratkaista pöytien ääressä kahden- ja useamman välisissä tapaamisissa. Mielestäni suurin osa Viron ja itäisten jäsenmaiden tavoitteista on jo niissä asiakirjoissa mainittu.
Karis huomautti, että vaikka vielä hiljattain oli tarpeen korostaa, että Viro tarvitsee lisäjoukkoja ja lisärahoitusta puolustusvoimille, tulee ottaa huomioon, että tällaiset voimakkaat sodanuhkaan liittyvät kannanotot varmasti haittaavat investointeja.
– Tulee painottaa, että Viro on turvallinen paikka, johon voi investoida, ja erityisesti, koska tänä päivänä Viroon ei kohdistu uhkaa. Ja Venäjällä ei ole myöskään tällä hetkellä sotilaallista kykyä siihen kaikkeen, huomautti presidentti.
Karis sanoo, että Viro on tällä hetkellä paremmin suojassa kuin Suomi tai Ruotsi. Hän korostaa, että Viro lähti Naton huippukokoukseen kysymään turvatakuita, koska pieni maa tarvitsee ”välttämättä suurempien maiden apua”.
– Haluna oli, että täällä idässä olisi suuremmat puolustusvoimat, joita Nato vahvistaisi ja arvan, että nämä puitteet saimme. Olennaista on se, että Naton asiakirjoissa on nyt selvästi sanottu, mistä suunnasta uhka Eurooppaan kohdistuu.
Viron presidentti sanoi myös, että Euroopan tulee nyt turvallisuutensa takia tottua taloudellisessa mielessä hieman niukempaan eloon.
Aselepoa Karis ei pidä todennäköisenä vaihtoehtona Ukrainassa.
– Se ainoastaan tarjoaa aikaa siihen, että Venäjä saisi työntyä eteenpäin tai haukata taas muutaman palan jostain. Jos aselepo aiheuttaa jälleen jäätyneen konfliktin jonnekin, muodostaa se suuren uhan Euroopan turvallisuudelle. Historia on osoittanut, että otetaan aikalisä ja sitten hyökätään uudelleen, muistutti Karis.