Ketä et missään tapauksessa äänestäisi presidentiksi?

Kansanedustajan mukaan kyselyt ovat tähän asti olleet pelkkää viihdettä.
Äänestämistä eduskuntavaaleissa 2. huhtikuuta 2023. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Äänestämistä eduskuntavaaleissa 2. huhtikuuta 2023. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ehdottaa blogissaan, että mediat tekisivät gallup-kyselyn kysymyksellä ”ketä jo nimetyistä tai mahdollisista presidenttiehdokkaista et missään tapauksessa äänestäisi vaalien toisella kierroksella?”.

– No, kyselyjä ja gallupeja tämä loppuvuosi tulee olemaan joka tapauksessa pullollaan. Jokainen varmasti saa omansa ja jokainen ehdokas myös oman suosikkinsa. Ja tätä itselle tai omalle puolueelle tai taustaryhmälle sopivinta tulosta sitten jaetaan somessa into piukeena, Heinonen kirjoittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tähän saakka on yleensä kysytty, ketä nyt jo nimetyistä tai mahdollisista presidenttiehdokkaista olisi valmis äänestämään.

– Esimerkiksi Ilta-Sanomien presidenttikyselyssä (18.8.2023) vastaajat saivat valita useita nimiä, joita he voisivat kuvitella äänestävänsä. Siksi luvut olivat tällaisia: 51, 36, 35, 33, 20 jne. Yhteenlaskettu summa siis kaikkea muuta kuin 100 prosenttia ja olisi voinut olla luku vaikkapa kaikilla yksinkin 100 prosenttia.

Heinonen huomauttaa, että Helsingin Sanomilla oli vastaavanlainen kysely. Kolmen kärjen yhteenlaskettu kannatus oli yli 100 prosenttia sen takia, että tässäkin gallupissa vastaaja sai valita useamman ehdokkaan.

– Ja kun saman konsernin Ilta-Sanomien ja Hesarin kyselyjä lueskeli samana päivänä niin ei voinut välttyä katsomasta mitä ne lupasivat eri ehdokkaille. Pekka Haavisto (vihr.) sai IS:ssä kovan 51 prosenttia, mutta Ilta-Sanomissa vain 43. Ja kun tämän oli katsonut niin pystyi jo toteamaan, että sellaista viihdettä, Heinonen toteaa.

Heinonen uskoo, että tulevissa vaaleissa nähdään eduskuntavaalejakin enemmän niin sanottua taktista äänestämistä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Ei siis välttämättä äänestetä kenenkään puolesta vaan mieluumminkin jota kuta vastaan. Tai laskelmoidaan asetelmia ja halutaan varmistaa, että kakkoskierroksella on edes joku itselle sopiva ehdokas.

– Tästä taktisesta äänestämisestä saattaa näissä vaaleissa eniten kärsiä SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen. Asettuuko moni jo ensimmäisellä kierroksella demareistakin vihreiden Pekka Haaviston taakse varmistaakseen, että edes joku itselle sopiva ehdokas on toisella kierroksella?, Heinonen pohtii.

– Näin uskon käyvän ja samasta tullee kärsimään myös vasemmistoliiton tuleva ehdokas.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän huomauttaa, että vastaavanlaista taktikointia voi esiintyä myös niin sanotulla toisella laidalla.

– Halutaan varmistaa, että kakkoskierroksella on ehdokas joka voisi voittaa vihervasemmiston kakkoskierroksen ehdokkaan. Tässä muuten pohdinnat ja aatokset voivat mennä jonkun verrankin ristiin ja se osaltaan murentaa taktisen äänestämisen vaikuttavuutta tai merkittävyyttä. Perussuomalaiset pysyvät tiukasti Jussi Halla-ahon takana ja äänien jakaantuessa pahasti keskusta-oikeistolaisten puolueiden riveissä voi Halla-aholle riittääkin ns. PS:n äänet kakkoskierrokselle pääsyyn.

– Tätä voi pohtia moni myös keskustassa, kokoomuksessa ja KD:ssa ja valitakin jo ykköskierroksella jonkun muun kuin oman puolueensa ehdokkaan. Tässä pohditaan varmasti osittain sitä, että ei ainakaan häntä vaan mieluummin hän.

Europarlamentaarikon mukaan vasemmisto vaati samaa 2000-luvun alussa.
Pääministerin mukaan maahan pudonneet lennokit ovat todennäköisesti Ukrainan.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan asiaan suhtaudutaan vakavasti.
Mainos