Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä toiminut kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on nostanut esiin Seuran artikkelin, jossa käydään läpi usein toistuvia argumentteja hävittäjähankinnoista.
Muun muassa vasemmistoliitosta on esitetty, ettei nykyisten Hornetien korvaamisella olisi kiire. Asiantuntijat ovat varoittaneet noin 30 vuotta käytössä olleiden monitoimihävittäjien metalliosien väsymisestä ja onnettomuusriskin kasvusta. Vertailun vuoksi yhtä vanhaa ja kovassa käytössä ollutta autoa voisi olla vaikea saada läpi katsastuksesta.
Arvostelijoiden mukaan uusien hävittäjien hankinta voidaan nähdä aggressiivisena toimenpiteenä. Kyseessä on kuitenkin konfliktin kynnyksen nostaminen omien puolustusvalmiuksien kautta.
– Suomen täytyy puolustusratkaisuissaan olla kuin se koulunpihan vahva pikkutyttö tai -poika, joka sanoo uhoavalle koulukiusaajalle, provosoimatta mutta varmasti ”Ole rauhassa keskenäsi, mutta mulle et rupee”, Seura kirjoittaa.
”Mitä muuta samalla rahalla saisi”-argumenttia käyttäviltä voi kysyä, miten tunnistus- ja torjuntalennot tai esimerkiksi maahyökkäyksen pysäyttäminen aiotaan jatkossa hoitaa.
Keskustelussa esiintyy usein väite, jonka mukaan 64 hävittäjällä ei olisi merkitystä suuremman valtion ilmavoimia vastaan. Konfliktitilanteessa kaikkia sotilaskoneita ei kuitenkaan voisi keskittää samanaikaisesti Suomea vastaan. Mahdolliset ilmahyökkäykset tehtäisiin pienemmissä osastoissa, jotka olisivat alttiita torjuntahävittäjille ja ilmatorjunnalle.
HX-hankkeeseen osallistuvat hävittäjät ovat edeltäjiään taistelukykyisempiä ja voivat iskeä kohteeseensa satojen kilometrien päästä. Suomen koneiden määrä kertoo ulkovalloille, että niiden käyttö on suunniteltu vain puolustustaisteluun.
Osa poliitikoista on toivonut itselleen suurempaa roolia konemallien valinnoissa. Ammattisotilaat ovat vetäneet HX-prosessia, vaikka lopullisen päätöksen tekee eduskunta. Asiaa voisi verrata vaikka siihen, miksi koronainfektion hoidossa on parempi luottaa lääkäreihin.
Pekka Toveri muistuttaa pieleen menneistä arvioista sodankäynnin muutoksesta. Muun muassa Ruotsi leikkasi rajusti asevoimiensa kokoa, sillä perinteisen konfliktin riski arvioitiin vuosituhannen vaihteen jälkeen pienemmäksi. Joissain arvioissa jopa tykistöä on pidetty turhana kyberulottuvuuden korostumisen myötä.
– Ja millähän niitä ihmisiä tapetaan Ukrainassakin viikottain, Toveri kysyy.
Viisi vastausta, joilla pärjää väittelyssä HX-hävittäjäkaupoista missä tilanteessa vain https://t.co/Pdmi1z6AHr
— Pekka Toveri (@PToveri) October 1, 2021
