Naiset muodostavat nykyisin vain noin 12–13 prosenttia Nato-maiden sotilashenkilöstöstä, ja ylimmissä sotilastehtävissä heidän osuutensa on vieläkin pienempi. Euroopan parlamentin EPP-ryhmän keskiviikkona järjestämässä kuulemisessa etsittiin syitä siihen, miksi naisia hakeutuu asevoimiin suhteellisen vähän ja miksi heidän etenemisensä ylimpiin johtotehtäviin on hidasta.
Kuulemisessa esiintyneet sotilaat ja tutkijat nostivat esille muun muassa naisille huonosti soveltuvan varustuksen, vaikeudet perheen ja sotilasuran yhdistämisessä, seksuaalisen häirinnän sekä sen, että naisia päätyy miehiä harvemmin sellaisiin operatiivisiin ja komentajatehtäviin, jotka avaavat tien ylimpiin sotilasarvoihin.
Samalla keskustelussa korostettiin sodankäynnin muuttumista. Droonit, kybertoiminta, tiedustelu, tekoäly ja autonomiset järjestelmät kasvattavat sellaisten tehtävien merkitystä, joissa fyysinen voima ei ole ratkaiseva ominaisuus. Vaatimuksia ei kuulemisen puhujien mukaan pitäisi alentaa, mutta niiden pitäisi vastata tehtävän todellisia vaatimuksia.
Virkkunen nosti Suomen esimerkiksi
Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok./EPP) sanoi puheessaan, ettei naisten asema puolustuksessa ole symbolinen tai marginaalinen kysymys vaan osa Euroopan turvallisuutta ja puolustusvalmiutta.
Virkkunen nosti erityisesti Suomen kokonaisturvallisuusmallin esimerkiksi muille Euroopan maille. Hänen mukaansa Suomessa turvallisuutta ei nähdä vain puolustusvoimien tehtävänä, vaan vastuuna, joka jakautuu viranomaisten, instituutioiden ja koko yhteiskunnan kesken.
Tällainen ajattelu laajentaa myös mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen. Virkkusen mukaan Suomessa ja eräissä muissa vahvan varautumiskulttuurin maissa on nähtävissä naisten kasvava kiinnostus osallistua maanpuolustukseen esimerkiksi vapaaehtoisen asepalveluksen kautta.
Hänen mukaansa naisten pitäisi myös nähdä sotilasura vakavasti otettavana ja arvostettuna uravaihtoehtona, jossa etenemismahdollisuudet eivät riipu sukupuolesta.
Ranskalaiskenraali: sodankäynti tarvitsee erilaisia ajattelutapoja
Kuulemisen koollekutsujista toinen oli ranskalainen kenraali ja europarlamentaarikko Christophe Gomart. Les Républicains -puoluetta edustava Gomart kuuluu EPP-ryhmään ja toimii Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Ennen poliittista uraansa hän johti Ranskan erikoisoperaatioita vuosina 2011–2013 ja sotilastiedustelua vuosina 2013–2017.
Gomart kertoi kuulemisessa muuttaneensa oman pitkän sotilasuransa aikana käsityksiään naisten tehtävistä armeijassa. Hän muisteli kieltäytyneensä noin 30 vuotta sitten ottamasta täysin pätevää naista erikoisjoukkojen operatiiviseen ryhmään. Ratkaisua hän sanoi katuvansa edelleen. Myöhemmin hän kertoi edistäneensä naisia johtotehtäviin muun muassa sotilastiedustelussa.
Verkkouutisille antamassaan haastattelussa Gomart perusteli naisten suurempaa osuutta ennen kaikkea Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen.
– Me kohtaamme uusia uhkia, eikä sota ole kaukana. Toivon, ettei se tule lähemmäksi, mutta emme tiedä sitä. Maittemme puolustamiseen tarvitaan sekä miehiä että naisia, Gomart sanoi.
Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, että naisten ja miesten pitäisi olla samanlaisia.
– Olemme tasa-arvoisia, mutta emme ajattele täysin samalla tavalla. Miehet ja naiset täydentävät toisiaan, ja olemme tehokkaampia, kun asevoimissa on molempia.
Kuulemisen keskeinen viesti olikin, ettei naisten määrän kasvattamista pitäisi nähdä ensisijaisesti kiintiökysymyksenä. EPP:n tilaisuuden lähtökohtana oli selvittää, miten asevoimat voisivat rekrytoida ja pitää palveluksessa mahdollisimman laajan joukon osaajia sotilaallisista vaatimuksista tinkimättä.