Suomen sairaaloiden varautuminen sotaan on noussut uutiseksi Tanskassa.
Politiken-lehti kertoo Suomen lisäävän sairaaloidensa maanalaista kapasiteettia samalla kun Tanskassa vasta pohditaan, pitäisikö maan seurata Suomen esimerkkiä.
Taustalla ovat opit, joita on saatu seuraamalla Venäjän sodankäyntitapaa Ukrainassa.
Suomen hallitus on päättänyt investoida noin 400 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana vahvistaakseen terveydenhuollon varautumista. Ukrainan sota osoittaa, etteivät sairaalat ja muu terveydenhuollon infrastruktuuri välttämättä säästy sotilaallisilta iskuilta.
Jo Syyrian sisällissodan aikana Venäjän väitettiin pommittaneen tarkoituksella sairaaloita.
Tanskalaislehti kysyi maan terveysministeriöltä ja varautumisesta vastaavalta ministeriöltä, suunnitteleeko Tanska vastaavanlaisia ratkaisuja. Terveysministeri ei halunnut vastata suoraan siihen, aikooko maa seurata Suomen esimerkkiä.
Myös Tanskan poliittinen johto on varoittanut toistuvasti turvallisuusympäristön heikkenemisestä ja Venäjän luomasta uhkasta Euroopalle.
Ukrainan sota muutti Suomen varautumista
Suomessa terveydenhuollon sotilaalliseen kriisiin varautumista on vahvistettu viime vuosina merkittävästi.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokkaan mukaan Ukrainan kokemukset ovat muuttaneet käsitystä siitä, miten sairaaloiden on varauduttava sotaan.
Kriittisiä toimintoja pitäisi voida siirtää nopeasti, jos sairaalarakennus vaurioituu tai tuhoutuu. Tämä voi tarkoittaa investointeja esimerkiksi sairaaloiden maanalaisiin tiloihin, Yle kertoo.
Eduskunta hyväksyi vuoden 2025 lopulla lakimuutoksen, jolla hyvinvointialueille annettiin uusia poikkeusoloihin varautumisen tehtäviä. Ensimmäisessä vaiheessa niihin osoitettiin noin 100 miljoonaa euroa, ja lain perusteluissa lähivuosien rahoitustarpeeksi arvioitiin noin 300 miljoonaa euroa.
Varautuminen koskee maanalaisten tilojen lisäksi muun muassa sairaaloiden iskunkestävyyttä, ensihoitoa, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden varastointia sekä henkilöstön kouluttamista toimimaan poikkeusoloissa.
Nato-jäsenyys on tuonut terveydenhuollolle uusia vaatimuksia. Suomen sairaalajärjestelmän on pystyttävä kriisitilanteessa hoitamaan siviilien lisäksi Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja liittolaismaiden joukkojen potilaita.
Helsingissä sairaalatoimintoja voidaan siirtää maan alle
Helsingissä rakenteilla olevan Laakson yhteissairaalan yhteyteen on louhittu laajat maanalaiset tilat, joissa sijaitsevat muun muassa ambulanssiliikenne, huolto ja logistiikka sekä väestönsuoja.
Väestönsuojatilaan voidaan kriisitilanteessa siirtää sairaalatoimintoja. Maanalaiset tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuodesta 2027 lähtien.
Hanke on herättänyt runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Laakson sairaalan maanalaisiin ratkaisuihin on käynyt tutustumassa ulkomaisia vieraita ja medioita.
Tanskalaiset kunta- ja alueorganisaatiot sopivat elokuussa muiden Pohjoismaiden kanssa yhteistyön tiivistämisestä turvallisuuden ja varautumisen vahvistamiseksi. Tanskassa on sen yhteydessä tunnustettu, että muilta Pohjoismailta voidaan ottaa oppia varautumismallien kehittämisessä.
LUE MYÖS:
Saksassa ihmetellään: Miksi Suomen tiellä on 2,7 kilometrin pimeä osuus? (VU 3.10.2026)