Suomessa siirretään kelloja jälleen sunnuntaina 25. lokakuuta. Kesäaika päättyy aamuyöllä kello 4, jolloin kellot siirretään tunti taaksepäin kello 3.
Kellonsiirroista on puhuttu luopumisen yhteydessä jo vuosia. Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että kaksi kertaa vuodessa tehtävistä siirroista luovuttaisiin. Euroopan parlamentti hyväksyi oman kantansa maaliskuussa 2019 ja kannatti järjestelmän lopettamista vuodesta 2021 alkaen.
Muutos ei kuitenkaan koskaan tullut voimaan. Siksi kelloja siirrellään vielä vuonna 2026.
Siirroista luopumista on perusteltu muun muassa sillä, että siitä saatava hyöty on nykyoloissa vähäinen. Kesäajan alkuperäisenä tavoitteena oli hyödyntää valoisaa aikaa tehokkaammin ja vähentää valaistukseen kuluvaa energiaa. Samalla kellonsiirtojen on arvioitu aiheuttavan haittoja esimerkiksi unirytmille ja ihmisten hyvinvoinnille.
Monet kokevat kellojensiirtelyn myös rasittavaksi, sillä kaikki laitteet eivät osaa päivittää uutta aikaa automaattisesti.
Jäsenmaat eivät ole päässeet sopuun
EU:n neuvosto ei ole vieläkään muodostanut yhteistä kantaansa ehdotukseen. Lopullinen päätös edellyttäisi sekä jäsenmaiden että Euroopan parlamentin hyväksyntää. Nykyiset säännöt pysyvät siksi voimassa toistaiseksi.
Yksi keskeinen ongelma on ollut jäsenmaiden keskinäinen koordinointi. Jos maat päätyisivät eri ratkaisuihin pysyvästä ajasta, seurauksena voisi olla vaikeuksia esimerkiksi rajat ylittävälle liikenteelle ja kaupalle.
Asia on kuitenkin noussut uudelleen EU:n pöydälle. Euroopan komissio käynnisti helmikuussa 2026 uuden selvityksen kellonsiirtojen vaikutuksista. Selvityksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen komissio arvioi jatkotoimia. Suomi kannattaa kellonsiirroista luopumista.
Siihen asti käytäntö jatkuu entisellään: kellot siirretään EU-maissa eteenpäin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja takaisin normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.