Käyttäisikö Kreml ydinasetta torjuakseen hyökkäyksen Krimille?

Yhdysvaltain hallinnon uusi arvio on, että miehitetyn niemimaan uhkaaminen parantaisi Ukrainan asemia rauhanneuvotteluissa.
9K720 Iskander -ohjusjärjestelmä arkistokuvassa. / mil.ru
9K720 Iskander -ohjusjärjestelmä arkistokuvassa. / mil.ru

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinnon kerrotaan suhtautuvan yhä myönteisemmin Ukrainalle annettaviin pitkän kantaman asejärjestelmiin, joilla voisi iskeä miehitetylle Krimin niemimaalle.

Aihe on herättänyt aiemmin huolta mahdollisen eskalaatioriskin vuoksi. Valkoinen talo painottaa Krimiä koskevan linjan pysyneen samana kuin aiemmin.

– Olemme sanoneet koko sodan ajan, että Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle, ja että Ukrainalla on oikeus puolustaa itseään ja heidän suvereenia aluettaan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, turvallisuusneuvoston tiedottaja Adrienne Watson sanoo New York Times -lehdelle.

Amerikkalaisten sotilas- ja hallintolähteiden kerrotaan pohtineen yksityiskeskusteluissa, että Ukrainan kannattaisi keskittää hyökkäyksensä ensin muille miehitetyille alueille. Joe Bidenin hallinnossa uskotaan silti yhä vahvemmin Krimin uhkaamisen vahvistavan Ukrainan asemaa mahdollisissa rauhanneuvotteluissa.

Taktisten ydinaseiden käytön riski arvioidaan nyt pienemmäksi kuin vielä viime syksynä.

Poimintoja videosisällöistämme

Carnegie-ajatuspajan vanhempi tutkija James Acton väittää, ettei Krimin niemimaan uhkaaminen ole Yhdysvaltain kansallisten etujen mukaista siihen liittyvien riskien vuoksi. Hänen mukaansa Kreml voisi vastata Krimille kohdistuviin iskuihin kohtuuttomalla voimankäytöllä ukrainalaiskaupunkeja vastaan.

– Uskon, että tämän suhteen Kiovan eikä Washingtonin pitäisi päättää, ovatko kauas rintaman taakse tehdyt iskut riskien arvoisia, Acton tviittaa.

Tutkija arvioi poliittisten ja strategisten syiden lisäävän ydinasekäytön riskiä huomattavasti, jos presidentti Vladimir Putin uskoo Krimin niemimaan hallinnan olevan uhattuna.

Ohjusiskut voisivat hänen mukaansa herättää vahvan reaktion Kremlissä, sillä niiden voitaisiin tulkita olevan osa venäläisjoukkojen pehmittämistä ennen Krimille kohdistuvaa maahyökkäystä. James Acton kertoo olevansa eri mieltä Yhdysvaltain hallinnon tekemän arvion kanssa, jonka mukaan ydinasekäytön todennäköisyys olisi aiempaa pienempi.

– Järkevät ihmiset voivat toki olla keskenään eri mieltä siitä, kuinka todennäköisesti Venäjä käyttäisi ydinaseita Krimin vuoksi. Mutta olisin hyvin varovainen arvioiden muuttamiseen sodan tähänastisten tapahtumien perusteella, kuten Yhdysvaltain johto vaikuttaa tekevän, Acton jatkaa.

Euromaidan Pressin mukaan hyökkääjä valloitti kesäkuussa noin 30 000 neliökilometrin verran alueita, mutta menetti yli tuplasti enemmän.
Ilmahyökkäys kohdistettiin tavallista enemmän asuinalueille, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman paljon uhreja, arvioi virolaisasiantuntija.
Venäjän johtaja vaikuttaa uppoutuneen Ukrainan sodan yksityiskohtiin tavalla, joka irtautuu yhä selvemmin todellisuudesta.
Mainos