Kasvu on vain nurkan takana. Nyt tilanne näyttää hieman paremmalta ja esimerkiksi konepajateollisuudessa yritysten tilauskirjat ovat alkaneet täyttyä.
Rakennusteollisuuden tilanne ei vieläkään anna aihetta hurraa-huutoihin.
– Näemme nyt jo koko syksyn tilanteen. Varsinaista käännettä ei ole tapahtunut. Emme jaksaisi enää marista tilanteesta, mutta käännettä ei ole vielä tapahtunut, sanoo Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo Verkkouutisille.
Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen jakaa Vihmon analyysin tilannekuvasta.
– Markkinatilanne on sellainen, että uusia asuntoja on tällä hetkellä niin paljon myymättä, että uusia aloituksia ei kannata tehdä, Keskinen sanoo.
– Kolme vuotta sitten rakennusten aloituksissa oli huippuvuosi. Sieltä olemme tulleet jyrkästi alas. Asuntoja valmistui vielä vuosien 2023 ja 2024 aikana varsin paljon ja samaan aikaan kysyntä hiipui. Se selittää osin tilannetta.
Rakentamisen alho on syvä. Kuopan syvyydestä kertovat luvut: vuonna 2021 uusia aloituksia oli 47 000, kolmessa vuodessa luku on romahtanut ja tänä vuonna aloituksia tulee vain 18 000. Mikä romahdusta selittää?
– Finanssikriisin jälkeen Suomessa ei rakennettu oikein mitään. 2010-luvun puolessa välissä suomalaiset kohtasivat nollakorot ja saimme kerrankin rakennettua tarpeeksi, Vihmo sanoo.
– Rakentaminen reagoi aina markkinamuutoksiin viiveellä. Uusia asuntoja rakennetaan vauhdilla, vaikka kysyntä vaihtelee. Tämän hetkisessä kuopassa on kyse suhdannevaihtelusta, Keskinen sanoo.
Nollakorkoaikana myös sijoittajat haistoivat rahan ja tulivat markkinoille. Samalla yhä useampi yksinasuva pääsi omaan asuntoon kiinni. Tämä ohjasi asuntotuotantoa pienempien asuntojen suuntaan.
– Asuntotuotanto on poukkoilevaa. 2010-luvun alussa asuntoja tehtiin liian vähän, 2010-luvun puolivälissä niitä tehtiin tarpeeksi ja 2020-luvun alussa suhteessa täysin poikkeuksellisiin ulkoisiin tekijöihin hieman liian paljon, Vihmo sanoo.
Hän sanoo, että esimerkiksi kerrostalon rakentaminen vie aikaa noin puolitoista vuotta. Se voi johtaa siihen, että hankkeet valmistuvat väärällä hetkellä.
– Suomessa hankkeita ei jätetä kesken. Rakennusyritys kantaa tästä valtavaa riskiä koko yhteiskunnan puolesta.
Keskisen mukaan asuntosijoittajat aiheuttivat markkinoille hetkellisen vääristymän.
– Etätyön yleistyminen on vaikuttanut siihen, että ihmiset kaipaavat suurempia asuntoja. Hintaindekseissä se näkyy niin, että aiemmin pienten asuntojen hinnat nousivat vauhdikkaammin, nyt ne ovat laskeneet vauhdikkaammin kuin isompien asuntojen hinnat.
Paluu vanhaan voi viedä todella pitkään
– Rakennusala kaipaa asuntopolitiikkaan selkeämpää suuntaa. Edellinen hallitus laittoi korkeasuhdanteessa paljon rahaa ARA-tuotantoon ja nykyinen hallitus puolestaan on leikannut siitä tilanteessa, jossa vapaarahoitteisen asuntotuotannon toipumisesta ei ole mitään varmuutta, Vihmo sanoo.
Ensi vuonna voidaan puhua jo siitä, että uusia aloituksia tehdään 20 000.
– Tilanne on sen verran huono, että kaksinumeroisiin muutosprosentteihin riittää, että nostaa kynän pöydältä. Paluu riittäviin aloituslukemiin sen sijaan voi viedä todella pitkään. Nopeampaan toipumiseen on aina tarvittu joko kovaa talouskasvua tai jonkinlaista varavirtaa kuten ara-rakentamista tai vaikkapa nollakorkoja.
Molemmat ovat sitä mieltä, että vaikka asuntoja on nyt tarjolla niin tulevaisuudessa voi olla tarjolla myös niukkuutta.
– Meillä pitäisi olla yhteinen tilannekuva asuntorakentamisen suhdanteesta. Sen lisäksi pitäisi olla valmiina täsmälääkkeitä, jotka toimisivat nopeasti laskusuhdanteessa, jolloin asuntotuotannon määrä ei pääsisi enää koskaan romahtamaan tällä tavalla.
Vihmo ymmärtää ARA-rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset. Kaupungistuvaa Suomea ei voida rakentaa ARA-asuntojen varaan.
– Tilalle ei ole kuitenkaan tullut tekijöitä, jotka varmistaisivat vapaarahoitteisen asuntotuotannon toipumisen.
Hänen mukaansa kevään kasvuriihessä tehtiin erinomaisia toimia, kun laina-aikoja pidennettiin ja lainan saamista helpotettiin.
– Rinnalle voisivat tulla esimerkiksi valtiontakaukset rakentamisen aikaisille lainoille ja kuluttajapuolelle jonkinlaiset veroporkkanat kuten muissa Pohjoismaissa. Suhdannemekanismia on vaikea rakentaa, ja nykyisen kriisin hoitaminen on kieltämättä ollut hankalampaa kuin finanssikriisissä, mutta asuntotuotanto olisi koko talouden takia pakko saada tasaisemmaksi, Vihmo sanoo.
Keskisen mukaan kuluttajat eivät vedä ostohousuja jalkaan, koska he näkevät taloustilanteen epävarmana. Työttömyys painaa ja vaikka inflaatio on laskenut, se koetaan edelleen korkeana.
Sama kuva on Vihmon mukaan nähtävissä yritysten toiminnassa tämän vuoden toisella neljänneksellä. Luvut kyykkäsivät samalla, kun Donald Trump aloitti tullipolitiikan kiristämisen.
Keskinenkin kaipaa vakautta asuntopolitiikkaan. Julkisen talouden tilanne on niin heikko, että hän ei usko, että tukiin on varaa.
– Yksi ratkaisu olisi se, että rakennusyritykset pystyisivät heikossa suhdanteessa ostamaan kunnilta tontteja kustannustehokkaammalla hinnalla. Tätä voisi lähteä edistämään, Keskinen sanoo.
