Juhannukseen mennessä Kanadassa oli ehtinyt palaa yli neljä miljoonaa hehtaaria metsää ja heinäkuun alussa paloalueet ovat tuplaantuneet kahdeksaan miljoonaan hehtaariin. Se vastaa noin Suomen Lapin kokoista aluetta. Palot eivät näytä myöskään sammuvan ensimmäisistä vesisateista.
Tällä hetkellä metsäpaloja roihuaa eri puolilla Kanadaa noin 500. BBC:n mukaan yli 120 000 ihmistä on jouduttu evakuoimaan ja pelkästään toukokuun aikana ehti palaa 200 rakennusta.
City of Red Deerin pelastuslaitoksen johtaja ja Kanadan Palopäällystöliiton puheenjohtaja Ken McMullen kertoo Suomen Palopäällystöliiton tiedotteessa, että Kanadassa on yhteensä 126 000 pelastajaa.
Sammutustöihin on saatu apua myös ympäri maailman ja lähes 1500 pelastajaa on saapunut paikalle muun muassa Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista. Pitkiä vuoroja tekevät palomiehet ovat jaksamisensa äärirajoilla.
McMullenilla on viesti myös Suomeen. Hän kehottaa kunnioittamaan metsäpalovaroituksia ja huolehtimaan varautumisvarastoista.
– Jos tulenteko on kiellettyä, ole hyvä ja kunnioita tätä kieltoa.
Kanadassa paloja on syttynyt salamaniskujen johdosta, mutta niitä ovat sytyttäneet myös ihmiset – joko tahallaan, vahingossa tai välinpitämättömyyttään.
– Tee mitä pystyt tulipalojen estämiseksi omassa maassasi, McMullen pyytää.
Haitallisen savun takia kodeissa on jouduttu pysymään sisällä myös Yhdysvaltojen puolella. McMullen muistuttaakin varautumisen tärkeydestä:
– Jos metsäpalo yllättää, onko sinulla 72 tunnin varautumisvarastot?
Kanadan kuiva kausi, jolloin metsäpaloja yleensä syttyy, on vuosi vuodelta laajentunut pidemmäksi. Taustalla on ilmastonmuutos ja pitkien kuumien ja kuivien jaksojen sekä ukkosten yleistyminen.
Suomessa metsäpalojen vähentymistä osoittava trendi kääntyi tänä vuonna. Kesäkuun loppuun mennessä metsäpaloja oli syttynyt reilut 1000 eli noin kaksinkertaisesti kahteen edellisvuoteen verrattuna. Maastopalot ovat Suomessa pysyneet tänä kesänä kuitenkin suhteellisen pieniä.
Tänä vuonna yli 60 prosenttia Suomen metsäpaloista on syttynyt ihmisen toiminnasta. Nuotiot, risujen tai roskien poltto ja savukkeet ovat syttymissyinä yleisimpiä. Salamat tai muut luonnonilmiöt ovat sytyttäneet noin 15 prosenttia metsäpaloista ja noin 15 prosentissa syttymisen syy on jäänyt mysteeriksi.
Lisääntyneet säiden ääri-ilmiöt voivat kasvattaa maasto- ja metsäpalojen määrää ja kokoa myös Suomessa. Tällä hetkellä laajoja metsäpalovaroituksia ole voimassa, mutta tärkeää on tarkistaa alueelliset varoitukset.
– Ja vaikka varoituksia ei olisikaan, täytyy tulen ja sytyttimien kanssa olla aina erityisen huolellinen, muistuttaa Palopäällystöliitto.
Myös maastokäyttöinen menopeli voi iskeä kipinää maastoon. Se voi olla niin mönkijä, mopo kuin metsäkone, liitto listaa muistisäännöissään.
