Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen pureutuu uudessa Youtube-ohjelmassaan ”Mitä jäi sanomatta?” ajankohtaisiin asioihin hieman syvällisemmin. Ensimmäisessä jaksossa Mykkänen puhuu siitä, miltä näyttää Suomen energiantuotannon tulevaisuus.
Mykkänen kertoo, että tuulivoimalla tehtiin vuonna 2021 enemmän sähköä kuin kivihiilellä, turpeella ja maakaasulla yhteensä.
Hieno uutinen hänen mukaansa on myös juuri valmistunut Olkiluoto 3 -ydinvoimala, joka tulee ensi vuonna tuottamaan 40 prosenttia Suomen sähköstä. Ensi vuoden jälkeen osuus hieman pienenee tuulivoimatuotannon kasvun myötä. Tuulivoimasta onkin tulossa Suomen tärkein sähkönlähde tulevaisuudessa – useimpina päivinä.
Fossiilisista polttoaineista irtautumisen seurauksena seuraavan viidentoista vuoden aikana sähkönkulutuksemme kasvaa puolitoistakertaiseksi tai jopa tuplaantuu.
– Sähköntuotannon kannalta Suomen tulevaisuus näyttää lupaavalta, mutta haasteena ei olekaan sähkön kokonaistuotannon määrä vaan se, riittääkö sähköntuotannon huipputeho päivinä, jolloin sähkönkäyttö Suomessa on kovimmillaan, eli tuulettomina pakkaspäivinä.
Mykkänen esittelee kolme vaihtoehtoa, joilla tuulettomista paukkupakkasista selvitään. Nämä ovat kulutuksen säätäminen kotitalouksissa ja teollisuudessa, sähkön varastointi ja sellainen päästötön sähköntuotanto, joka on aina käytettävissä. Mykkäsen mukaan on selvää, että kaikkia kolmea tarvitaan.
Mykkänen kertoo vierailustaan Hollantiin, jossa hän tutustui uuteen 50 miljardin euron vetytalouteen tehtyyn investointiohjelmaan. Suunnitelmissa on tuottaa sähköä tuulivoimalla, muuntaa se vedyksi ja jaella kotitalouksiin ja teollisuuteen maailman tiheimmän kaasuputkiston kautta. Suomessa tällainen ei kuitenkaan toimisi, sillä meillä ei ole vastaavaa merituulivoimaa tai kaasuputkistoa.
Mykkänen näkeekin, että Suomessa on tulevaisuudessa järkevintä siirtää suurin osa energiasta sähkön muodossa. Hollannin mallissa riski on myös siinä, että vetyä voidaan tuottaa vain jos tuulee tarpeeksi.
– Onko sittenkin niin, että hiilineutraali Suomi 2035 on todellisuutta jos kuljemme puhtaan sähkön luvatun maan kautta, emmekä vetytalouden luvatun maan kautta, hän pohtii.
– Ja voisiko itseasiassa olla niin, että tällaisesta edullisen sähkön puhtaasti tuottamisesta myös niinä tuulettomina pakkaspäivinä tulisi sellainen etu, jolla me haalitaan Suomeen investointeja akkukemikaalitehtaisiin, prosessiteollisuuteen ja myös tehdään tämä homma fiksummin kuin Saksa, joka on nyt pulassa venäläisestä energiasta luopumisessa. Moni miettii kahteen kertaan investointeja Saksaan tehtaaseen, he tulevat olemaan todella vaikeuksissa luopumaan fossiilienergiasta, Mykkänen jatkaa.
