Suomella demokratian edelläkävijämaana olisi nyt mahdollisuus nousta edelläkävijäksi asiassa, joka on selkeä uhka demokratiallemme ja yhteiskunnan toimivuudelle. Vastikään lähti lausunnolle lakiluonnos maalittamisen kriminalisoimiseksi.
Maalittamisen käsitteelle ei ole toistaiseksi yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, mutta ilmiö on tunnistettu erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden parissa. Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaientamaan ihmisiä tai vaikuttamaan heidän toimintaansa esimerkiksi uhkailemalla tai levittämällä heidän yksityisluontoisia tai perättömiä tietojaan internetissä.
Maalittajien tavoitteena on vaientaa kohteensa, ja pitkässä juoksussa jo maalittamisen pelko voi vaikuttaa siihen, mitä puheenaiheita julkisuudessa käsitellään ja miten. Vaikka maalittaminen kohdistuu suoraan vain yhteen ihmiseen, se vahingoittaa laajemminkin oikeusvaltiota sekä sananvapausilmapiiriä rajoittamalla ihmisten halukkuutta tai uskallusta ilmaista itseään, sekä kaventamalla samalla yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu.
Maalittaminen kytkeytyy ilmiönä sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisen median rooli viidentenä valtiomahtina on voimistumassa. On selvää, että valtiomahtien – poliittisen päätösvallan, hallinnollisen toimeenpanovallan ja tuomiovallan, sekä median itsenäisyys suhteessa muihin mahteihin on tärkeää. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että pidämme huolta yhteiskunnan pelisäännöistä ja käytöstavoista, jotta yhteiskuntarauha ja demokratia voidaan turvata.
Maalittamisesta ei ole kattavia tilastoja mm. siksi, että sille ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää ja toisaalta siksi, että maalittamista ei ole säädetty erikseen rangaistavaksi. Sisäministeriön 2021 julkaisun mukaan maalittamista on kuitenkin kohdannut poliisissa 31 %, syyttäjistä 40 %, tuomareista 66 %, toimittajista 16 %, kuntapäättäjistä 34 %, kansanedustajista 45 %, tutkijoista 33 %, opettajista 25 % ja tuomareista 37 %.
Nämä luvut kertovat, että lainsäädännöllä on kiire. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on todennut maalittamisen vaarantavan demokraattista oikeusvaltiota, yhteiskunnan toimivuutta sekä loukkaavan kohdehenkilöiden perus- ja ihmisoikeuksia. Oikeusministeriö on kuitenkin ilmoittanut, että lakimuutos ei ehdi enää käsittelyyn tämän hallituskauden aikana. Lakiluonnoksessa todetaan, että laki voidaan perustuslain ja perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten näkökulmasta toteuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Eduskunnan istuntokausi päättyy helmikuun 2023 lopussa. Siihen on vielä aikaa lähes puoli vuotta.
Olisikohan niin, että laki kuitenkin vielä ehtisi prosessin läpi, jos todellista tahtoa löytyisi?
