Jyri Häkämies HS:lle: Ay-liikkeen suhtautuminen ei yllättänyt

EK:n johtajan mukaan työrauhalain­säädäntöä pitää viedä Suomen kilpailijamaiden suuntaan.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei allekirjoita SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan hallituksen suunnittelemiin työmarkkinauudistuksiin kohdistamaa kritiikkiä. Helsingin Sanomien haastattelussa Eloranta arvosteli lisäksi työnantajia  ”poliittisen ohituskaistan” käyttämisestä sekä selkävoittojen hakemisesta palkansaajaliikkeestä.

– Ei yllättänyt, että ammattiyhdistysliike suhtautuu kriittisesti näihin hallitusohjelman kirjauksiin ja uudistuksiin, Häkämies sanoo Helsingin Sanomille.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Häkämies tyrmää väitteet poliittisen ohituskaistan käytöstä. Uudistuksia halutaan nähdä nopeasti, hän sanoo.

– Usein sanotaan, että se mitä nyt tapahtuu, on edellisen hallituksen syytä tai ansiota. Tulokset tulevat vasta vuosien kanssa ja sen takia on tärkeää, että näitä uudistuksia saadaan mahdollisimman paljon vietyä eteenpäin hallituskauden alussa, jotta tuloksia ehditään näkemään.

HS:lle Häkämies puolustaa useita hallituksen suunnittelemia uudistuksia.

– Hallituksen tavoitteena, mitä mekin kannatamme, on parantaa yritysten kilpailukykyä ja siten nostaa työllisyyttä. Tältä osin en yhdy ay-liikkeen kritiikkiin, hän kommentoi Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjauksia.

SAK:n Eloranta arvosteli hallitusta lakko-oikeuden rajoittamisesta. Häkämies muistuttaa Suomen työrauhalainsäädännön olevan peräisin 1940-luvulta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– On väistämätöntä, että tätä meidän työrauhalain­säädäntöämme pitäisi viedä lähemmäksi kilpailijamaita, hän sanoo.

Vuosien 2015 ja 2018 kaltaisia laajoja poliittisia mielenosoituksia ei olisi voitu Häkämiehen mukaan järjestää Suomen verrokkimaissa, Ruotsissa ja Saksassa.

– Ihmisiä ei ollut pelkästään Rautatientorilla tai Senaatintorilla vaan myöskin työpaikoilla oli merkittäviä työtaistelu­toimia. Niiden kustannukset yrityksille olivat kymmeniä miljoonia, eli mielenosoitus, jonka kohde oli hallitus niin sen hintalapun maksoivat yritykset, hän sanoo.

Europarlamentaarikon mukaan vasemmisto vaati samaa 2000-luvun alussa.
Pääministerin mukaan maahan pudonneet lennokit ovat todennäköisesti Ukrainan.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan asiaan suhtaudutaan vakavasti.
Mainos