Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) muistuttaa, että vaikka Nato ja Yhdysvallat ovat edelleen Suomen turvallisuuden keskeisiä elementtejä, tulee meidän jatkossakin seistä omalla pohjalla, osana Eurooppaa.
Halla-aho puhui Helsingissä meneillään olevien suurlähettiläspäivien eduskuntaosuudessa.
– Kun Suomi liittyi Natoon monivaiheisen ja jännittävän mutta lopulta suhteellisen nopean prosessin jälkeen huhtikuussa 2023 ja solmimme sen jälkeen vielä puolustusyhteistyösopimus DCA:n Yhdysvaltain kanssa, monet tunsivat Suomen olevan vihdoin perillä. Saatoimme jopa syyllistyä hetkeksi sellaiseen 1990-luvun fukuyamamaiseen historian loppu -ajatteluun, että puolustushuolemme on nyt pysyvästi ja lopullisesti ratkaistu. Juhlat loppuivat kuitenkin Münchenin turvallisuuskokouksen kohmeloon tämän vuoden helmikuussa, Halla-aho totesi eduskunnan tiedotteen mukaan.
– Me Suomessa olemme toki olleet Euroopan etujoukoissa oman puolustuksemme ja puolustusteollisuutemme vahvistamisessa. Vahva maanpuolustustahtomme, sitoutuminen liittolaistemme puolustamiseen ja niin sanottu kokonaisturvallisuuden malli ovat asioita, jotka saavat monet maat ottamaan meistä mallia, Halla-aho jatkoi.
Puhemies totesi Suomen olleen suhteellisesti Ukrainan suurimpien tukijoiden joukossa sodan alusta alkaen. Hän myös muistutti, että sodat ratkaistaan absoluuttisin numeroin, ei suhteellisesti. Siksi suurilta eurooppalaisilta mailta tarvitaan tehokkaampaa, isompaa ja nopeampaa aseapua Ukrainalle.
Halla-aho kiitti lähettiläitä näiden työstä Suomen edustajina maailmalla ja korosti, että Venäjän hyökkäyssotaa on pidettävä esillä myös muiden kuin samanmielisten keskuudessa:
– Oma tavoitteeni on näiden maiden näkemysten ja perustelujen kuuntelun ja ymmärryksen lisäämisen lisäksi tuoda esiin omat näkemyksemme erityisesti Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainassa ja siitä, että Venäjän toimien tukeminen tai tuomitsemattomuus ei todellisuudessa ole minkään muun maan intresseissä. Kyse on koko sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, puhemies painotti.
Puhemies Halla-aho totesi viime vuosien tapahtumien entisestään lähentäneen Suomea muiden Pohjoismaiden kanssa. Eduskunnan kansainvälisessä työssä pohjoismainen yhteistyö näkyy tavallista enemmän ensi vuonna, kun Suomi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana ja isännöi syksyn 2026 Pohjoismaisen neuvoston istuntoviikon Helsingissä.
Puhemiehen mukaan Nato-jäsenyys on myös vahvistanut Suomen roolia Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Eduskunta isännöi vuoden 2027 syyskaudella Naton parlamentaarisen yleiskokouksen.
Suurlähettiläspäivät on ulkoministeriön vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa Suomen suurlähettiläät maailmalta Helsinkiin. Kokouksen eduskuntaosuudessa maanantaina puhuivat Halla-ahon lisäksi suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto (vihr.). Keskustelun avasi eduskunnan apulaispääsihteeri Mikael Koillinen.