Valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimivan Talousneuvoston pääsihteerin Pekka Sinkon mukaan demokraattisesti valituilla hallituksilla on taipumus kasvattaa julkisia menoja liiallisesti.
– Demokraattinen järjestelmä tarjoaa vallanpitäjälle mahdollisuuden tarjota omille kannattajilleen ja rajatuille eturyhmille etuja, joiden kustannuksista vastaavat kaikki veronmaksajat. Koska eturyhmät vastustavat voimakkaasti saavuttujen etujen leikkaamista, päädytään hallituspohjan vaihtuessa usein lisäämään uusia etuisuuksia omille kannattajille ilman merkittäviä leikkauksia aiemmin päätettyihin etuihin.
– Näin julkiset menot pyrkivät kasvamaan kumulatiivisesti yli ajan. Mahdollisuus velkarahoituksen käyttöön tukee edelleen menojen kasvua, kun epäsuositut verojen korotukset voidaan siirtää tulevaisuuteen, Pekka Sinko kirjoittaa valtioneuvoston kanslian kolumnissa.
Vaikka finanssipolitiikkaa vaivaava niin sanottu yhteisten varojen ongelma on taloustieteessä laajalti tunnistettu, siihen ei Sinkon mukaan ole keksitty yhtä selkeää ratkaisua kuin esimerkiksi rahapolitiikan saralla.
– Finanssipolitiikan mitoitusta koskevan päätösvallan luovuttamista jollekin keskuspankkia muistuttavalle epäpoliittiselle elimelle ei ole pidetty demokratiassa mahdollisena.
– Yksi taustalla vaikuttava syy on, että finanssipolitiikassa tavoitteita ja käytössä olevia instrumentteja olisi vaikea rajata samaan tapaan kuin rahapolitiikan puolella.
Käytännössä menojen liiallista kasvua on kuitenkin vaihtelevalla menestyksellä pyritty hillitsemään erilaisilla hallitusten menopäätöksiä rajoittavilla säännöillä ja menettelyillä.
– Säännöt voivat olla joko lakisääteisiä tai perustua hallituksen sisäisiin poliittisiin päätöksiin. Koronakriisin myötä tuntuvasti noussut julkisen velka ja nyttemmin nopeasti kohonnut korkotaso ovat nostaneet julkisten menojen ja velkaantumisen hillinnän jälleen valokeilaan.
Pääsihteerin mukaan julkisen velan vähentäminen on nousemassa seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeiseksi haasteeksi.
– Jos ja kun julkisen velan vähentäminen on nousemassa seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeiseksi haasteeksi, myös julkisen talouden sääntöpohjaisen ohjauksen tulisi pyrkiä tukemaan tätä tavoitetta mahdollisimman tehokkaasti.
Talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko kirjoittaa kuinka julkisen talouden sääntöpohjaisen ohjauksen tulisi pyrkiä tukemaan julkisen velan vähentämistä mahdollisimman tehokkaasti.
Talouspolitiikka-kirjoitussarja👇https://t.co/arpYloHIt8
— Valtioneuvosto | Statsrådet (@valtioneuvosto) February 28, 2023