Vahvempaa velkaelvytystä haluavien tulisi muistaa velanotosta aiheutuvat korkokulut, kommentoi kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen Facebookissa.
Satonen viittaa viestissään työministeri Matias Marttisen haastatteluun Ylen Ykkösaamussa. Marttinen kommentoi haastattelussa, että Suomessa ei ole viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen mitään muuta tehtykään kuin velkaelvytetty.
Marttisen kommentti on Satosesta osuva.
– Ensi vuoden budjetin loppusumma on noin 90 miljardia, ja se on noin 8,7 miljardia alijäämäinen, Satonen kertaa.
– Vieläkin enemmän, jos ei huomioida kertaluontoista tuloutusta valtion asuntorahastosta.
Satonen muistuttaa elvyttämisen tarkoittavan sitä, että valtio tekee alijäämäisiä budjetteja ja käyttää siten enemmän rahaa valtion menoihin kuin kerää rahaa valtion kassaan veroilla ja maksuilla. Tässä suhteessa Petteri Orpon hallituksen aikana on kokoomusedustajan mukaan koko ajan elvytetty, kuten tehtiin myös Antti Rinteen ja Sanna Marinin kaudella.
– Ero on vain siinä, että Orpon kaudella on myös tehty säästöjä, Satonen sanoo.
Säästöillä on Satosen mukaan pienennetty velkaantumisen vauhtia, mutta koko ajan ollaan oltu vahvasti elvyttämisen puolella.
Elvytyksellä on myös kääntöpuolensa: Valtionvelan korkokulut olivat viime vuoden talousarviossa huimat 3,2 miljardia euroa. Satosella onkin kehotus niille, jotka kaipaavat tästä huolimatta vielä enemmän elvytystä velaksi.
– On hyvä huomioida, että tänään otettu velka on huomenna korkomeno. Siksi yhteisiä rahoja pitää käyttää vastuullisesti ja harkiten, Satonen linjaa.
Lopuksi kansanedustaja muistuttaa Suomen tarvitsevan rakenteellisia uudistuksia, joilla Suomen kilpailukykyä, työmarkkinoiden toimivuutta, työnteon ja yrittäjyyden kannattavuutta parannetaan. Näitä on myös hallituskauden aikana tehty.
Sen sijaan velkaelvytyksen kasvattamisen suhteen Satonen on epäileväinen.
– Jos Suomen talous olisi lähtenyt velalla elvyttämisellä nousuun, niin se olisi jo tapahtunut, Satonen päättää.
