Punaisen Ristin tietojen mukaan marraskuussa 2023 Venäjällä oli vankeudessa suunnilleen 4 337 ukrainalaista. Suuren osan heistä arvioidaan olevan sotilaita, mutta kuitenkin noin 763 uskotaan olevan siviilejä. Asiasta kertoo BBC.
Tilanteessa haastavaa on erityisesti se, että siviilien vangitseminen ei tapahdu minkään protokollan alaisuudessa. Vangitsemisia ei dokumentoida, vangeista ei pidetä virallista luetteloa ja heidän sijaintitietojaan ei anneta.
Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu Dmytro Lubinetsin mukaan kadonneiden ja epämääräisissä olosuhteissa vangittuna pidettyjen siviilien määrä voi todellisuudessa olla paljon suurempikin. Hän arvioi kokonaismääräksi 25 000.
Venäjän lain mukaan henkilöä voidaan pitää säilössä vain 48 tuntia ilman oikeuden päätöstä, ja siitä on tehtävä virallinen kirjaus. Venäjän presidentti Vladimir Putin kuitenkin pidensi aikaa 30 päivään viime vuoden puolella. Käytännössä säädöksien noudattamista siviilien kohdalla on hankala seurata, koska prosessia ei kirjata mihinkään.
BBC:n mukaan Venäjän puolustusministeriöltä on tiedusteltu sitä, että kuinka monta ukrainalaista siviiliä on pidätettynä ja missä heitä pidetään, mutta kysymyksiin ei ole saatu vastauksia.
Media Initiative for Human Rights -järjestön Anastasia Pantelejeva kertoo, että Venäjä perustelee ukrainalaisten siviilien pidättämistä laaja-alaisella ja epämääräisellä termillä ”erityisen sotilasoperaation vastustaminen”. Hänen mukaansa pidätykset ovat perusteettomia.
– Ihminen voidaan pidättää jo pelkästään siitä syystä, että hänen talonsa ikkunoista on suora näkymä johonkin Venäjän armeijalle tärkeään alueeseen. Myös, mikäli sotilaita ammutaan, lähistöllä asuvia syytetään, hän toteaa.
Siviilien kohdalla tilanteesta tekee erityisen hankalan se, että oikeudet ja mahdollisuudet ovat oikeastaan vähäisemmät kuin esimerkiksi sotavankien kohdalla. Juristi Polina Murygina kuvailee tilannetta ”oikeudelliseksi paradoksiksi”. Vangitut siviilit ikään kuin hukkuvat epäviralliseen toimintakäytäntöön, jota ei todellisuudessa edes ole virallisesti olemassa.
– On hyvin vaikeaa löytää vangittuna olevia siviilejä, saati sitten vapauttaa heitä. On jopa parempi, että henkilöä pidetään rikollisena. Kun henkilöä syytetään jostakin, hänet lisätään järjestelmään ja hänellä on joitakin oikeuksia. Sotavankeja voidaan myös vaihtaa. Vangitut siviilit pidätetään ilman mahdollisuutta puolustukseen, virallisiin syytteisiin tai oikeudenkäyntiin, Murygina sanoo.
Syyttäjänviraston edustaja Irina Didenko uskoo, että 90% pidätetyistä siviileistä joutuu myös julman väkivallan ja kidutuksen kohteeksi. Venäjä on aiemmin kiistänyt syytökset heihin kohdistuvasta väkivallasta. Venäjän puolustusministeriön mukaan siviilejä kohdellaan Geneven sopimuksen mukaisesti.
Kansainvälisissä sopimuksissa vaikuttaa olevan aukko siviilien vapauttamisen kohdalla, koska tällaista mekanismia ei varsinaisesti ole olemassa. Geneven sopimuksen mukaan sotavanki voidaan vaihtaa vain sotavankiin.
Kadonneiden siviilien perheenjäsenet kokevat, että kansainvälisiltä organisaatioilta saatu apu on ollut vähäistä.
Didenko uskoo, että mahdollisesti paras tapa vapauttaa siviilejä on kolmannen osapuolen avustuksen kautta. Helppoa se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole.
