Koronaviruksen on havaittu aiheuttavan erilaisia neurologisia oireita. Etenkin pitkittyneestä koronaoireistosta eli niin kutsutusta long covidista kärsivillä on todettu muun muassa eräänlaista ”aivosumua” ja väsymystiloja.
Professori ja ylilääkäri Olli Tenovuon mukaan koronaviruksen aivo-oireita käsittelevässä julkisessa keskustelussa sotketaan kuitenkin usein käsitteitä.
– Joissain keskusteluissa on puhuttu koronan aiheuttavan aivovamman. Tämä näkemys syntyy suoran englanninkielisen käännöksen seurauksena, mutta on harhaanjohtava. Suomalaisessa kielenkäytössä ’aivovamma’ tarkoittaa vain tapaturmaista, eli ulkoisen energian aiheuttamaa aivojen vaurioitumista. Aivot voivat vaurioitua monella muullakin mekanismilla, kuten verenkiertohäiriön, hapenpuutteen tai tulehduksen seurauksena. Tällöin voidaan puhua aivovauriosta mutta ei aivovammasta, Tenovuo toteaa Aivovammaliiton tiedotteessa.
Hänen mukaansa koronavirus voi vaurioittaa aivoja useallakin mekanismilla, joita kaikkia ei vielä tarkasti tunneta.
– Vaikeaa tautimuotoa sairastavilla potilailla on riski verisuonitukoksiin, joita voi esiintyä myös aivoissa – tällöin kyse on siis virustaudin seurauksena syntyneestä aivoveritulpasta. Jos virusinfektio aiheuttaa vaikean hapetusongelman, myös aivoihin voi syntyä hapenpuutteen aiheuttamia vaurioita.
Olli Tenovuon mukaan virus voi aiheuttaa myös itsessään aivotulehduksen, niin sanotun virusenkefaliitin. Tämä on kuitenkin nykykäsityksen mukaan harvinaista.
– Tavallisin syy aivoperäisiin oireisiin koronainfektion jälkeen lienee monimutkaisempi, ja tutkimusten mukaan aivojen krooninen immunologinen tulehdus (niin sanottu neuroinflammaatio) tai niin sanottu neurovaskulaarisen yksikön vaurioituminen ovat mahdollisia mekanismeja, hän jatkaa.
Jälkimmäisellä tarkoitetaan Tenovuon mukaan, että aivojen hapenkulutuksen ja verenkierron säätelyn välinen yhteys on häiriintynyt, jolloin työtä tekevät aivojen osat eivät saakaan kaikkea sitä verimäärää, jota ne tarvitsisivat.
– Sekä neuroinflammaatio että neurovaskulaarinen epätasapaino ovat ilmiöitä, joita aiheutuu myös tapaturmaisten aivovammojen yhteydessä. Sen takia on ymmärrettävää, että niin koronavirusinfektion kuin aivovammankin jälkitilaan voi liittyä hyvin samanlaisia oireita.
Tällaisia oireita ovat Tenovuon mukaan erityisesti aivoperäinen väsymys sekä muistin ja keskittymisen ongelmat.
– Oireisto on hyvin samanlainen kuin kroonisessa väsymysoireyhtymässä, jota on jo kauan tiedetty esiintyvän joidenkin virusinfektioiden laukaisemana.
Professori korostaa, ettei vielä tiedetä, millainen koronavirusinfektion aiheuttamien aivoperäisten oireiden pitkäaikaisennuste on. Osalla potilaista ne ovat korjaantuneet, mutta osa on kärsinyt niistä jo puolentoista vuoden ajan.
– Mahdollisia vuosikymmenien taakse ulottuvia pitkäaikaisvaikutuksia ei tietenkään tunneta, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että niitä olisi jotenkin muista virusperäisistä aivo-oireista poikkeavasti. Koronan sairastuneen ei siis kannata pelätä ennenaikaista dementoitumista, Tenovuo sanoo.
Hänen mukaansa riski pitkittyneisiin jälkioireisiin on sitä pienempi, mitä lievempi sairastettu koronainfektio on.
– Sen takia kaikkien nuortenkin olisi suotavaa ottaa täysi rokotussarja. Kaikenlaiset perättömät kampanjat rokotusten vaaroista tai koko viruksen olemassaolosta ovat vastuuttomia.
