Kokoomus tukee hallituksen toimia turvallisuuden ja vakauden lisäämiseksi, sanoi kansanedustaja Janne Sankelo kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2023–2026.
– Kokoomus esitti puolustusmenojen tuntuvaa tasokorotusta sekä noin kahden miljardin euron materiaalihankintojen lisäämistä ennen kehysriihtä. Näitä panostuksia hallitus on nyt toteuttamassa ja se on oikein. Kiitämme siitä.
Sankelo kiinnitti puheessaan huomion taloudelliseen kriisinkestävyyteen.
– Kriisiajan menolisäykset edellyttäisivät kriisiajan työllisyystoimia ja kriisiajan priorisointia. Sipilän hallituksen työllisyysreformit ovat nostaneet työllisyyttä nyt, mutta laaja-alaiset menojen lisäykset syventävät alijäämää, hän sanoi.
– Tämän hallituksen osalta jo tavoitteet olivat alimitassa. En ole tähän päivään mennessä löytänyt asiantuntija-arviota, jonka mukaan työllisyyspäätökset olisivat vahvistamassa julkista taloutta edes hallituksen itse itselleen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kehysriihessä hallitus siis luovutti ja laski aisat alas lopullisesti työllisyyden suhteen.
Sankelo muistutti, että valtion velkaantuminen jatkuu.
– Uusimman kehyspäätöksen seurauksena valtio tulee olemaan yli seitsemän miljardia euroa alijäämäinen tänä vuonna. Seitsemän miljardin euron alijäämä jatkuu ensi vuonna. Ja seuraavana. Ja sitä seuraavana. Ja seuraavana, hän sanoi.
– On selvää, että tulevaisuuden velkaantumista ei selitä korona tai Venäjän hyökkäyssota. Velkaantuminen päättyy tai on päättymättä sen mukaan, miten hallitus asettaa asioita tärkeysjärjestykseen.
Suomella ei Sankelon mukaan ole varaa varaa ”taloudellisen kriisinkestävyyden rappiolle”.
– Matala ulkomainen velka ja riippumattomuus tekisivät meidät vähemmän alttiiksi vaikutusyrityksille. Talouspolitiikka on keskeinen osa turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta.