Valoa absorboivat hiukkaset voivat vähentää sulavan lumen vedenpidätyskykyä ja lumentiheyttä, joka on tärkeä lumi- ja ilmastomallien sekä lumen satelliittimittausten muuttuja.
– Islannista peräisin olevalla vulkaanisella pölyllä voikin olla laajempaa merkitystä Arktiseen ilmastonmuutokseen kuin on tähän asti osattu ottaa huomioon, toteaa väitöstutkimuksen tehnyt Outi Meinander.
– Väitöstyössäni havaitsin, että ohut tulivuoren tuhkakerros edisti lumen ja jään sulamista, mutta suurempi määrä toimi eristeenä ja hidasti sulamista, hän kertoo tiedotteessaan.
Meinander tarkasteli väitöskirjassa ilmakehän aerosolien laskeuman vaikutusta lumen ja jään ominaisuuksiin. Hiukkaslaskeuman kryosfäärivaikutukset ovat tärkeitä hydrologian, ympäristön ja ilmaston kannalta. Arktisella alueella Islannin tulivuoren pöly voi olla merkittävä lunta ja jäätä sulattava tekijä ns. albedo-takaisinkytkentämekanismin takia.
Meinanderin mukaan kokeellinen aineisto ja mallilaskelmat osoittivat, että noki vähentää lumen heijastuskykyä sitä enemmän, mitä lyhyempi säteilyn aallonpituus on kyseessä. Eniten heijastuskyky vähenee ultraviolettisäteilyn aallonpituuksilla.
Sulamiskauden lumen heijastus oli epäsymmetrinen auringon korkeuskulmaan nähden johtuen lumen fysikaalisten ominaisuuksien muuttumisesta päivän mittaan. Tämä aiheuttaa virheen satelliittien mittaamiin albedo-arvoihin. Lisäksi nokea kertyi lumen pintakerrokseen etenkin lumen sulaessa.
Lumen orgaaninen hiili voi olla peräisin ihmistoiminnasta tai se voi koostua luonnollisista lumelle laskeutuneista siitepölyistä, siemenistä, sienirihmoista ja levistä. Maankäytön muutokset ja muut vastaavat ihmisen toimet vaikuttavat myös Islannin pölyn määrään, Meinander toteaa.
Ilmatieteen laitoksen tutkijan, FL Outi Meinander väitöskirja Effects Black Carbon and Icelandic Dust on Snow Albedo, Melt and Density tarkastetaan perjantaina 18. marraskuuta Helsingin yliopistossa.
