Puolustusvoimilla on tarkat periaatteet siihen, millä edellytyksillä vieraan valtion drooneja voidaan ampua alas hävittäjiä käyttäen. Asiasta kertoo Yle.
Viime päivinä Suomeen eksyneet ukrainalaisdroonit ovat herättäneet huolta ilmavalvonnan tehokkuudesta. Drooneja on päätynyt muun muassa Kouvolaan ja Parikkalaan.
Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Vesa Mäntylä kertoo, että Parikkalan tapauksessa puolustusvoimat näki, että Venäjän puolella rajaa on drooneja liikkeellä.
– Tätä yksittäistä droonia emme nähneet tarkalleen, kun se tuli järven jäälle kilometrin verran Suomen rajan sisäpuolelle, Mäntylä sanoo Parikkalan Pyhäjärvelle laskeutuneesta droonista Ylelle.
Millä edellytyksillä vastaava drooni voitaisiin sitten ampua alas?
Käytännössä alasampumiseen käytettäisiin joko hävittäjän konetykkiä tai ohjusta. Ilmavoimien Hornetit on varustettu Amraam- ja Sidewinder-ilmatorjuntaohjuksilla, joita voitaisiin käyttää myös Suomen ilmatilaan harhautuneisiin drooneihin.
Ennen alasampumista ilma-alus on Vesalan mukaan kuitenkin ensin tunnistettava miehittämättömäksi drooniksi. Ilmavoimat on aiemmin tiedotteessaan painottanut, että ilman näköhavaintoa droonia ei rauhan aikana voi ampua alas.
Jos ja kun näköhavainto saadaan, on seuraavaksi varmistettava, että drooni ei pudotessaan aiheuta vahinkoa. Tämän vuoksi droonia ei voisi ampua alas asutuskeskusten yläpuolella. Sirpaleet tai putoava drooni voisivat aiheuttaa pahaa vahinkoa.
– Päätös mahdollisesta torjunnasta perustuu aina harkintaan, jossa arvioidaan, aiheuttaako kohteestaan harhautunut drooni välittömän ja vakavan uhkan, ilmavoimat kertoo tiedotteessaan.
Lisäksi kokonaisharkintaan vaikuttaa eskalaatioriski. Venäjän suuntaan ohjuksia ei saa ampua.
– Emme missään nimessä halua sellaista tilannetta, että se ohjus olisi tuolla Venäjän puolella, Mäntylä varoittaa.