Verkkouutiset

Ilmavoimat

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Puolustusvoimien komentaja TS:lle: ”Ensimmäiset F35-lentäjät aloittavat koulutuksen jo ensi vuonna”

Seuraavat kolme vuotta tulevat olemaan tärkeitä puolustusvoimien materiaalihankintojen kannalta, kertoo kuun alussa pestissään aloittanut tuore Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola Turun Sanomien haastattelussa.

Vuosina 2025-2027 aletaan valmistautumaan uusien, Puolustusvoimien suorituskykyä kasvattavien järjestelmien käyttöönottoon.

Vuosikymmenen lopun lähestyessä moni puolustusvoimien hankinta alkaakin konkretisoitua, ensimmäisten F35-hävittäjien ja merivoimien uusien Pohjanmaa-luokan korvettien tullessa käyttöön.

Myös Israelista tilattu korkeatorjuntakykyinen David’s Sling-ohjusjärjestelmä tullaan toimittamaan Suomeen lähivuosina, mutta tarkkaa aikataulua ei ole vielä ilmoitettu.

– Ensimmäisiin (F35-hävittäjä) koneisiin ollaan jo valmistamassa osia. Odotusarvo on, että koneita alkaa valmistua tuotantolinjalta 2025. Vuonna 2026 on tarkoitus, että ensimmäinen kone tulee Suomeen.

Ensimmäiset lentäjät konetyypille on jo valittu, ja he lähtevät koulutukseen Yhdysvaltoihin loppuvuodesta 2025.

Myös koulutus Merivoimien uusien korvettien järjestelmiin on alkanut, ja tarkoituksena on, että Pohjanmaa-luokan ensimmäinen alus laskettaisiin vesille vuonna 2027.

Jaakkolan mukaan suurhankkeiden valmistuessa onkin seuraavaksi aika kääntää katse maavoimiin, ja erityisesti tykistön, raketinheittimien, ja panssariajoneuvojen modernisointiin.

Huolimatta kuitenkin suurimmista investoinneista vuosikymmeniin ja Nato-jäsenyyden mukanaan tuomista muutoksista, Jaakkola painottaa, että asevelvollisarmeija ja reserviläiset ovat edelleen Suomen maanpuolustuksen selkäranka, ehkä jopa nyt enemmän kuin koskaan.

Jaakkola korostaa Suomen tarvetta kantaa vastuunsa liittoumassa ja olla aktiivinen turvallisuuden tuottaja, eikä vain sen kuluttaja.

Hänen mukaansa Suomi on jo nyt hyötynyt merkittävästi liittouman resursseista esimerkiksi itärajan valvonnassa, hyödyntäen esimerkiksi tiedustelulennokkeja ja valvontakoneita.

– Meillä on pääsy järjestelmiin, joihin ei kansallisesti koskaan olisi varaa. Puhutaan siis suurimman mittaluokan kehittyneimmistä järjestelmistä.

Ilmavoimat Nato-tehtäviin Romaniaan

Naton ilmapuolustuksen rauhan ajan tehtäviä toteutetaan Air Policing ja Air Shielding -toiminnoilla. Air Policing -toiminnalla jäsenmaiden ilmavoimat huolehtivat liittokunnan ilmatilan valvonnasta ja turvaamisesta.

Air Shielding -toiminta puolestaan käsittää hävittäjien ja ilmatorjuntayksiköiden tehostetun läsnäolon Naton itäisissä jäsenmaissa.

Tehostettuun läsnäoloon osallistuvien hävittäjäosastojen tehtäviin sisältyy ilmavalvonnan päivystystoimintaa, partiolentoja Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä harjoitustoimintaa ja liittokunnan yhteisen pelotteen ylläpitämistä.

Naton jäsenmaiden ilmavoimien hävittäjäosastot ovat osallistuneet tehostettuun läsnäoloon muutamista viikoista useisiin kuukausiin kestävissä rotaatioissa. Suomi osallistuu toimintaan ensimmäistä kertaa kesällä Romaniassa yhdessä Britannian ilmavoimien kanssa.

Pääasiassa Karjalan lennoston kantahenkilökunnasta koostuva suomalainen hävittäjäosasto tukeutuu Mihail Kogălniceanun lentotukikohtaan, joka sijaitsee Kaakkois-Romaniassa lähellä Constanțan kaupunkia.

Tehostettua läsnäoloa Romaniassa, Bulgariassa ja Mustanmeren alueella

Naton ilmapuolustuksen tehostettu läsnäolo Mustanmeren alueella täydentää Romanian ja Bulgarian ilmavoimien suorituskykyjä. Ilmavoimien Hornet -hävittäjät osallistuvat tehostettuun läsnäoloon 3.6.‒31.7.2024 välisenä aikana.

Ilmavalvonnan päivystystoiminta ja partiolennot toteutetaan aseistetuilla hävittäjillä, jotka on varustettu ilmataisteluohjuksin, tykein ja omasuojajärjestelmin. Suomalaiset hävittäjät päivystävät vuoroviikoin Britannian ilmavoimien Typhoon-hävittäjien kanssa.

Romaniaan lähtevän suomalaisen osaston vahvuus on enintään kahdeksan Hornet-hävittäjää ja sata sotilasta. Henkilöstöä vaihdetaan kesän aikana, jotta mahdollisimman moni sotilas ehtii saamaan käytännön kokemusta yhteistoiminnasta liittolaisten kanssa.

‒ Ilmapuolustuksen tehostettu läsnäolo Mustanmeren alueella on osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan yhteisen puolustuksen ja pelotteen ylläpitämisessä. Osallistumalla ensimmäistä kertaa tehostettuun läsnäoloon vahvistamme omalta osaltamme Naton yhtenäisyyttä ja kehitämme yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa, kertoo Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen tiedotteessa.

‒ Ilmavoimien osalta toiminnan tavoitteena on edistää Nato-integraatiotamme, syventää Suomen ja Iso-Britannian ilmavoimien kahdenvälistä yhteistyötä sekä kehittää kykyämme operoida liittolaismaan tukikohdasta, Keränen jatkaa.

Ilmavalvonnan päivystystehtävien ja partiolentojen lisäksi suomalainen hävittäjäosasto lentää Romaniassa kesä-heinäkuun aikana Hornet-ohjaajien lentokoulutusohjelman mukaista koulutusta ja osallistuu liittolaismaiden harjoitustoimintaan.

Suomalaiset hävittäjät osallistuvat esimerkiksi Naton ilmavoimajohtoportaan (Allied Air Command, AIRCOM) Ramstein Legacy 24 -harjoitukseen, joka järjestetään Romanian ja Bulgarian ilmatilassa kesäkuussa.

Ilmavoimien komentaja lensi poistuvan Hornetin viimeisen lennon

Ensimmäinen käytöstä poistettava Hornet on lentänyt viimeisen lentonsa.
F/A-18 Hornet -kaluston koneyksilö HN-401 oli esillä Ilmavoimien komentajan mediatilaisuudessa Satakunnan lennostossa Pirkkalassa, Ilmavoimat kertoo X-päivityksessä.

Tilaisuuden jälkeen Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen lensi hävittäjän Jämsän Halliin, jonne se varastoidaan. Koneen osia voidaan käyttää Ilmavoimien muiden Hornetien varaosina ja vaihtolaitteina.

HN-401 on Ilmavoimien mukaan niin sanottu fleet leader, eli koneyksilö, jolla on yli 27 palvelusvuoden aikana lennetty suunnitelmallisesti enemmän. Se on pyritty valitsemaan lentotehtäviin, joiden tiedetään rasittavan rakennetta eniten. Näin on saatu tietoa muun muassa lentokoneen rungon väsymisestä, jota on voitu hyödyntää Hornet-laivueen elinkaaren arvioinnissa.

Hornetit poistetaan käytöstä 2030-luvun vaihteessa ja yhdysvaltalaiset F-35-hävittäjät korvaavat ne 2025–2030.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)