Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön arvioi Ylen Ykkösaamussa Ukrainan yllätyshyökkäyksen Kurskiin, Venäjän rajojen sisäpuolelle, olevan uusi käänne Ukrainan sodassa.
Hänen mukaansa hyökkäyksen pitkäkestoisia vaikutuksia ei voida vielä arvioida, mutta kyseessä on muutos sodan kulussa. Sodan leviäminen Venäjän maaperälle on aiheuttanut kritiikkiä ja kysymyksiä venäläisissä.
– Kurskin hyökkäys on aivan uusi asia sodassa. Se, että Venäjä etenee idässä, ei ole uusi asia. Se ei ole samalla tavalla uutinen kuin se, että nyt ukrainalaiset ottavat Venäjältä alueita, hän sanoo.
Käihkön mukaan ukrainalaiset ja Vladimir Putinia vastustavat venäläiset ovat sodan aikana aiemminkin tehneet pieniä iskuja Venäjän maaperällä. Näissä hyökkäyksissä maa-alueita ei kuitenkaan ole onnistuttu ottamaan haltuun, toisin kuin Kurskin hyökkäyksen seurauksena näyttää käyneen.
Kurskin hyökkäys herättääkin kritiikkiä Venäjän sisällä. Käihkö pitää hyökkäystä konkreettisena todisteena Venäjän epäonnistumisesta Ukrainassa.
– Tarkoitus oli ottaa Kiova muutamassa päivässä, viikossa. Ja nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin ukrainalaiset ovat ottaneet Venäjältä alueita, hän perustelee.
Vaikka Ukrainan eteneminen herättää tyytymättömyyttä venäläisissä, Käihkö epäilee hyökkäyksen Putiniin kohdistuvien poliittisten vaikutusten jäävän pieniksi. Hän uskoo venäläisten syyttävän alueviranomaisia, puolustusministeriä ja puolustusvoimia ennemmin kuin Putinia Venäjän heikosta sotamenestyksestä.