Työelämän osaamistarpeet mullistuvat seuraavan viiden vuoden aikana. Näin ajattelee yli kahdeksan kymmenestä työssäkäynti-ikäisestä suomalaisesta.
Yli kaksi kolmasosaa heistä on sitä mieltä, että tärkeimmät työelämätaidot tulevat olemaan tekoälyn käyttö ja soveltaminen sekä digitaalisten työkalujen käyttö ja soveltaminen.
Hiukan alle puolet työssäkäynti-ikäisistä arvioi tietoturvaan liittyvän osaamisen ja toisaalta ihmisten johtamiseen liittyvän osaamisen olevan tulevaisuudessa nykyistä tärkeämpiä.
Mielipiteet selviävät koulutus- ja tapahtumajärjestäjä Profession ja Taloustutkimuksen tekemästä Työelämän tulevaisuuden taidot 2025 -kyselytutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui noin 2 000 pääasiassa vuosina 1960–2012 syntynyttä vastaajaa laajasti ympäri Suomen eri elinkeinoelämän ja julkisen sektorin aloilta.
Kriittinen ajattelukyky korostuu
Teknologian väistämätön kehitys vaikuttaa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeiden osalta eniten kriittisen ajattelun merkityksen kasvuun. Tätä mieltä oli 67 prosenttia vastaajista.
Seuraavina korostuivat tietoturvaosaamiseen merkitys (61 %), digitaalinen lukutaito (55 %) ja jatkuva oppiminen ja sopeutumiskyky (53%).
Vastausten perusteella työelämätaidoissa alkavat korostua sellaiset piirteet, jotka eivät ole välttämättä opittavissa pelkästään itse työstä. Kriittistä ajattelua, digilukutaitoa ja sopeutumiskykyä tarvitaan, ja ne myös kehittyvät, yhä useammin myös työelämän ulkopuolella.
Avoimissa vastauksissa teknologian ristiriitainen vaikutus näkyy. Osa vastaajista on sitä mieltä, että teknologian tarpeet jyräävät muun ammattitaidon jalkoihinsa, minkä seurauksena osaaminen vähenee.
Toisaalta on tärkeä ymmärtää, että kaikkeen ei tarvitse käyttää uusia teknologioita. Eräs oli sitä mieltä, että pärjää vielä kymmenen vuotta nykyisellä osaamisellaan.
Onnistuuko opiskelu?
Nopeasti muuttuva työympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Se puolestaan edellyttää riittäviä resursseja työntekijän itsensä lisäksi myös työnantajalta.
Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet (53 %) oli sitä mieltä, että heillä on melko tai erittäin hyvät mahdollisuudet ja resurssit osaamisen kehittämiseen nykyisessä työssään.
Melko tai erittäin huonoina mahdollisuuksiaan piti huomattavasti pienempi joukko (16 %).
Tärkeimmät tekijät positiiviseen näkemykseen ovat työnantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet, tuki ja kannustus sekä oma aktiivisuus ja halu kehittyä.
Negatiivisen näkemyksen takana ovat ajan puute, työnantajan nihkeä asenne kouluttamiseen ja oman kiinnostuksen vähäisyys.
Murros on myös mahdollisuus
Tämän hetken geopoliittisesta myllerryksestä ja tekniikan nopeasta kehittymisestä huolimatta työelämän jatkuva murros koetaan enemmän mahdollisuutena (50 %) kuin stressitekijänä (32 %).
Vastaajien mukaan työnantajalla on ylipäätään paljon työkaluja työntekijöiden muutoskyvykkyyden eli murroksessa pärjäämisen tukemiseen.
Erityisesti esille nousivat jatkuvan koulutuksen ja muiden kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen, joustavat työajat ja etätyömahdollisuus sekä selkeä ja avoin organisaation sisäinen viestintä.
Vaikka yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen murroksenkin keskellä on yritysten itsensä vastuulla, myös valtiovallan tukea osaamisen ylläpitämiseen toivottiin. Johtavassa asemassa olevista vastaajista 48 prosenttia oli sitä mieltä, että valtion pitäisi tukea sellaisia organisaatioita, jotka kouluttavat henkilöstöään.
Tuen tarve korostui julkisella ja kolmannella sektorilla ja erityisesti hyvinvointialueilla ja terveys- ja sosiaalipalveluissa.
