Kokoomuksen lääkäritaustainen kansanedustaja Mia Laiho on jättänyt kirjallisen kysymyksen iäkkäiden kotihoidon riittävän tason ja laadun varmistamisesta sekä laatukriteereistä.
Taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportti ”Kotihoito keskellä muutoksia – onko kotihoito riittävää?” Siitä käy ilmi, että kotihoidon iäkkäistä asiakkaista vain hieman yli puolet kokee saamansa kotihoidon avun ja palvelun riittäväksi.
Esihenkilöt raportoivat eniten puutteita työvuorossa olevan henkilöstön määrässä suhteessa asiakkaiden tarpeisiin sekä käyntien ajoituksessa. Kotihoidon asiakkaiden läheisauttajista tai perheenjäsenistä joka viides koki kuormittumista. Tulokset vaihtelevat hyvinvointialueittain.
– Raportti kuvaa kotihoidon arkea, iäkkäiden tilannetta ja heidän läheistensä huolta tavalla, joka on otettava vakavasti. Olen erityisen huolissani siitä, että raportin mukaan asiakassuunnitelmassa suunnitellut asiakastunnit toteutuivat vain 52 prosentissa kotihoidon yksiköistä vuonna 2024, ja että palvelutuntien toteutumisessa on suuria alueellisia eroja. Kaikkialla Suomessa tulisi saada riittävää ja laadukasta hoivaa ja hoitoa silloin kun sitä tarvitsee, Mia Laiho toteaa tiedotteessa.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa suunnitellut palvelutunnit toteutuivat vuonna 2024 useimmin (86 prosenttia yksiköistä), ja Pohjois-Karjalan osuus oli kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Helsingissä suunnitellut palvelutunnit toteutuivat harvimmin (11 prosenttia yksiköistä), ja Helsingin osuudessa oli kolmen prosenttiyksikön lasku vuoteen 2023.
Julkaisussa ehdotetaan yhteiskunnallisen keskustelun aloittamista siitä, mitä riittävään kotihoitoon kuuluu, miten kotihoidon laatua mitataan yhtenäisillä kansallisilla kriteereillä ja millaisiin toimenpiteisiin ollaan valmiita, mikäli kotihoidon riittävyys tai laatu eivät ole tavoitellulla tasolla.
– THL:n nosto laatukriteereiden tarpeesta on perusteltu. On myös aivan välttämätöntä etsiä lisäkeinoja, miten saada henkilöstön aikaa vapautettua esimerkiksi kirjaamistyöstä asiakkaiden kohtaamiseen. Tähän osa hyvinvointialueista tai palveluntarjoajista ovat löytäneet ratkaisuja teknologian hyödyntämisestä, kansanedustaja sanoo.
– Jatkuvasti kehittyvää teknologiaa ja tekoälyn mahdollisuuksia on tärkeä hyödyntää yhä vahvemmin niissä kohden, joissa se on järkevää, asiakastyötä tukevaa ja kustannustehokasta, Laiho lisää.
Lääkäritaustainen edustaja kysyy ministeriltä, miten iäkkäiden palvelutarpeeseen saadaan nykyistä paremmin vastattua, onko suunnitteilla kotihoidon yhtenäisten kansallisten laatukriteerien asettamista kotihoidon laadun, riittävyyden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.
Mia Laiho lisäksi tiedustelee, onko suunnitteilla valtakunnallisesti hyödynnettäviä, jo osassa hyvinvointialueita käytössä olevia teknologisia ratkaisuja kotihoidon henkilöstön tueksi, jotka vapauttaisivat henkilöstön aikaa esimerkiksi kirjaamistyöstä iäkkäiden kohtaamiseen.
Eduskunnassa jätetyn kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat myös kokoomuksen kansanedustajat Karoliina Partanen, Pihla Keto-Huovinen ja Maaret Castrén.
