Yhä useampi vuokranantaja yrittää jättää vakuuden palauttamatta tekaistuihin syihin vedoten. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Vakuudella tarkoitetaan rahasummaa, jonka vuokralainen maksaa vuokranantajalle ennen asuntoon muuttoa. Vakuuden tarkoituksena on suojata vuokranantajaa siltä, että vuokralainen jättää vuokran maksamatta tai aiheuttaa asuntoon vahinkoja. Lain mukaan vakuuden suuruus saa olla enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa. Vuokravakuuden suuruus vaihtelee ja osa vuokranantajista ei vaadi sellaista ollenkaan.
Kun vuokralainen muuttaa asunnosta pois, vuokranantajan pitää palauttaa vakuus hänelle kohtuullisessa ajassa. Mikäli vuokranantaja pidättää vakuudesta summia, hänen pitää antaa tästä selvitys vuokralaiselle. Verkkouutiset on kertonut vuokravakuuden palautukseen liittyvistä epäselvyyksistä aiemmin tässä jutussa.
HS:n tietoon on viime aikoina tullut useita tapauksia, joissa vuokranantaja on jättänyt palauttamatta vakuuksia kyseenalaisin perustein. Yhdessä tapauksessa vuokranantaja oli jättänyt osan vakuudesta maksamatta siksi, että makuuhuoneen kaapin hyllyltä oli löytynyt pölyä. Vuokralainen piti tapausta erikoisena, sillä vuokranantaja ei maininnut asiasta yhteisessä lopputarkastuksessa eikä esittänyt minkäänlaisia tositteita kuluista.
Ilmiö on havaittu myös vuokralaisten edunvalvontaa harjoittavassa Vuokralaiset ry:ssä. Toiminnanjohtajan Anne Viidan mukaan vuokravakuuksiin liittyvät epäselvät tapaukset yleistyvät yleensä taloudellisesti tiukkoina aikoina. Tällä hän viittaa siihen, että vuokratason laskiessa ja kulujen kasvaessa yhä useampi vuokranantaja on taloudellisesti tiukemmalla ja heillä voi olla vaikeuksia maksaa asuntolainojaan ja yhtiövastikkeitaan.
Silloin vuokranantajalla voi olla kiusaus pidättää vakuudesta rahasummia tekaistuin perustein. Vuokranantaja voi esimerkiksi väittää, että vuokralainen olisi jättänyt asunnon muuttaessaan sotkuiseen kuntoon, vaikka vuokralainen olisi todellisuudessa siivonnut asunnon.
– Silloin niitä pyritään maksamaan niilläkin rahoilla, jotka eivät vuokranantajalle kuulu. Lipsumista on selkeästi tapahtunut, Viita toteaa HS:lle.
Hyvä tapa välttyä epäselviltä tilanteilta on ottaa asunnosta kuvat sisään- ja poismuuton yhteydessä. Silloin vuokralaisella on todisteet siitä, missä kunnossa asunto on ollut. Vuokranantajan ja vuokralaisen kannattaa tehdä myös yhteinen alku- ja lopputarkastus, jossa asunnon kunto arvioidaan yhdessä ja kaikki mahdolliset viat kirjataan ylös. Viita muistuttaa, että vuokranantaja ei voi jälkeenpäin vaatia vuokralaista korvaamaan sellaisia vahinkoja tai puutteita, jotka eivät lopputarkastuksen yhteydessä nousseet esiin.
Jos vuokranantaja pidättää vakuudesta perusteettomasti summia tai jättää sen kokonaan maksamatta, asian voi viedä Kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Lautakunnassa käsittely on maksutonta. Asian voi tarvittaessa viedä myös käräjäoikeuden käsittelyyn. Oikeuskäsittelyssä on syytä huomioida, että Suomessa oikeusprosessit kestävät useita vuosia ja niihin liittyy mittava kuluriski.
LUE MYÖS:
Moni allekirjoittaa vuokrasopimuksen liian nopeasti – virhe voi maksaa jopa tuhansia euroja