Vuokravakuuden palautukseen liittyvät kiistat ovat lisääntyneet viime vuosina. Kuluttajariitalautakuntaan on saapunut tänä vuonna kesäkuun alkuun mennessä 132 kappaletta vuokravakuuteen liittyvää ratkaisupyyntöä. Koko viime vuoden aikana ratkaisupyyntöjä saapui 271 ja vuoden 2022 aikana 262 kappaletta.
Vuokravakuudella tarkoitetaan rahasummaa, jonka vuokralainen maksaa vuokranantajalle ennen vuokrasuhteen alkua. Mikäli vuokrasuhteen aikana ilmenee ongelmia esimerkiksi vuokranmaksussa tai vuokralainen aiheuttaa vahinkoa asunnolle, vuokranantaja voi vähentää koituvia kustannuksia vuokravakuudesta.
Muussa tapauksessa vakuus tulee palauttaa vuokralaiselle kohtuullisen ajan kuluessa vuokrasuhteen päätyttyä.
Jos vuokravakuudesta pidätetään summia, vuokranantajan tulee perustella se vuokralaiselle. Toisinaan vastaan voi tulla tilanteita, joissa vuokravakuuden pidätyksestä syntyy erimielisyyksiä. Vuokranantaja on voinut kieltäytyä vuokravakuuden palautuksesta osittain tai kokonaan syistä, joita vuokralainen pitää täysin kohtuuttomina. Erimielisyydet voivat liittyä esimerkiksi asunnon kuntoon tai loppusiivouksen tasoon.
Vuokravakuuden palautukseen liittyvät erimielisyydet ovat tuttuja myös Kuluttajaliiton neuvonnassa. Kuluttajaliiton juristi Timo Niemi lähtee siitä, että vuokranantajalla pitäisi olla realistinen käsitys tilanteesta ennen kuin hän lähtee pidättämään rahoja vuokravakuudesta kokonaan tai osittain.
– Tarkoitan realistisella käsityksellä sitä, että asunnon ei tarvitse olla samanlaisessa kunnossa vuokralaisen poismuutettua kuin silloin, kun vuokralainen muutti asuntoon. Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi tavanomainen asunnon kuluminen kuuluu vuokralaisen vastuulle.
Mahdollisten erimielisyyksien välttämiseksi Niemi suosittelee vuokralaista ja vuokranantajaa tekemään vuokrasuhteen alussa yhteisen alkutarkastuksen. Siinä voidaan yhdessä todeta ja dokumentoida asunnon mahdolliset puutteet ja vauriot.
Jos yhteistä alkutarkastusta ei tehdä, se aiheuttaa Niemen mukaan vahinkoja todennäköisemmin vuokranantajalle.
– Jos alkutarkastus on laiminlyöty, vuokranantajan voi olla vaikea todistaa, että vauriot ovat tulleet juuri vuokralaisen asumisaikana.
Mikäli asuntoon syntyy vaurioita, vuokranantajan on pystyttävä todistamaan, että ne ovat tulleet juuri vuokrasuhteen aikana.
– Jos tarkastusta ei ole tehty, vuokranantajan voi olla asiaa hankala todistaa. Vaikka vuokralainen olisikin huolimattomuuttaan vahingoittanut asuntoa, vuokralainen voi väittää. etteivät vauriot ole tulleet hänen aikanaan. Siinä voi vuokranantajalla olla hankala tilanne näyttää toteen, että vahingot olisivat vuokralaisen vastuulla.
Monesti vuokralaisia suositellaan ottamaan asunnosta kuvat sisään- ja poismuuton yhteydessä. Kuvat voivat olla tärkeä todiste tilanteessa, jossa asunnon kunnosta syntyy erimielisyyksiä vuokranantajan kanssa.
Vanhasta kodinkoneesta ei voi veloittaa uuden hintaa
Yhteisen alkutarkastuksen lisäksi on suositeltavaa, että vuokranantaja ja vuokralainen tekisivät yhdessä myös asunnon lopputarkastuksen.
Mikäli asuntoon on vuokrasuhteen aikana tullut vaurioita, Niemi suosittelee vuokranantajalle realistista suhtautumista tässäkin asiassa.
– Jos otetaan huomioon esimerkiksi kodinkoneiden ja asunnon eri osien ikä, niillä on vaikutusta vuokralaisen vastuuta arvioidessa. Koska lähtökohtana on kuitenkin, että jos asunnosta joudutaan uusimaan jotain, vuokralaisen ei tarvitse maksaa käytetystä uuden hintaa, Niemi huomauttaa.
Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi vuokra-asunnossa ollutta noin 20 vuotta vanhaa jääkaappia. Jos se hajoaa vuokrasuhteen aikana, vuokranantaja ei lähtökohtaisesti voi vaatia vuokralaista maksamaan uuden jääkaapin hintaa.
– Tällaisessa tilanteessa vuokranantajan tulisi joka tapauksessa uusia asunnossa ollut kodinkone, joten sen uusimisesta ei edes muodostu lisäkuluja. 20 vuotta vanha jääkaappi alkaa olla jo sen ikäinen, että se voisi rikkoutua koska tahansa jo ikänsäkin takia.
Loppusiivouksen taso aiheuttaa runsaasti erimielisyyksiä
Asunnon kunnon lisäksi vuokranantajien ja vuokralaisten välillä syntyy erimielisyyksiä loppusiivouksesta ja etenkin sen tasosta. Niemen mukaan loppusiivousta koskevat yhteydenotot eivät ole Kuluttajaliiton neuvonnassa mitenkään harvinaisia.
Hänellä on antaa myös yksinkertainen vinkki, millä kiistoja voidaan välttää.
– Kun vuokrasuhteen aikana kiinnittää huomiota asunnon tavanomaiseen siivoamiseen, loppusiivoukseen ei tarvitse panostaa niin paljon, Niemi vinkkaa.
Jos vuokralainen pitää asunnon siistinä siis koko asumisaikansa ajan, poismuuttaessa asunnon saaminen siistiksi ei ole iso urakka.
Niemen mukaan loppusiivoukseen liittyy kuitenkin asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vuokranantaja on saattanut kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että jotkut paikat asunnosta ovat jääneet siivoamatta ja näillä perustein vuokravakuudesta on vähennetty siivouskuluja. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi lieden ja jääkaapin takaosat.
– Ne kannattaa muistaa puhdistaa, jos mahdollista, Niemi vinkkaa.
Mikä sitten on riittävä loppusiivouksen taso?
Niemi korostaa, että mikäli muusta ei ole sovittu, asunnon tavallinen siivous riittää. Siivouksen ei tarvitse siis olla ammattisiivoojan tekemän suorituksen tasoinen.
– Jos vuokralainen haluaa olla varmempi, hän voi käyttää ammattisiivoojaa. Jos siivous epäonnistuu ja vuokralainen menettää vuokravakuusrahoja puutteellisen siivouksen takia, vuokralainen voi normaalin kuluttajansuojan mukaisesti vaatia siivousfirmalta korvauksia puutteellisesta työstä.
Vuokravakuus pitää palauttaa kohtuullisessa ajassa
Toisinaan vastaan tulee tilanteita, joissa vuokralainen voi joutua odottamaan vuokravakuuden palautusta kohtuuttoman pitkiä aikoja. Niemi muistuttaa, että laki ei sano suoraan, missä määräajassa vuokravakuus tulisi palauttaa vuokralaiselle.
– Käytäntönä pidetään usein sitä, että se pitäisi palauttaa kaikissa tilanteissa kahden viikon sisällä vuokrasuhteen päättymisestä tai asunnon luovutuksesta, Niemi toteaa.
Hänen mukaansa tuossa ajassa vuokranantajan pitäisi ehtiä tekemään asunnon lopputarkastus ja muut tarvittavat toimenpiteet.
– Jos ei ehdi, vuokranantaja voi pyytää ulkopuolista henkilöä tekemään tarkastuksen.
Kahden viikon määräajan kuluessa vuokranantajan tulisi ilmoittaa vuokralaiselle myös siitä, jos vuokranantaja aikoo pidättää summia vuokravakuudesta. Samalla vuokranantajan pitää tietysti myös ilmoittaa, mihin summien pidättäminen perustuu.
Miten toimia, jos yhteisymmärrystä ei löydy?
Vaikka vuokranantaja olisi ilmoittanut perusteet vuokravakuuden pidättämiselle, vuokralainen voi olla asiasta eri mieltä ja pitää tilannetta kohtuuttomana. Miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia?
Ensiksi Niemi suosittelee neuvottelemaan asiasta vuokranantajan kanssa. Jos neuvottelusta ei ole apua, asiaan voi hakea ratkaisua ulkopuolisen sovittelijan avulla.
– Jos vuokranantaja on ammattimainen, vuokralainen voi kääntyä kuluttajaneuvonnan piiriin, josta ollaan tarvittaessa yhteydessä vuokranantajaan.
– Jos vuokranantaja on yksityinen, yhteiskunta tarjoaa maksutonta rikos- ja riita-asioiden sovittelua. Jos sekään ei auta, asian voi viedä maksutta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, Niemi jatkaa.
Niemen mukaan kannattaa kuitenkin huomioida, että kuluttajariitalautakunnassa käsittelyajat voivat olla pitkiä. Asian käsittely voi viedä jopa kaksi vuotta.
– Silloin vuokralaisen kannattaa vaatia vuokranantajalta myös viivästyskorkoa eli silloin hän saa vuokranantajalta hyvitystä aiheettomasti pidätetystä vuokravakuudesta.
Viivästyskoron kertyminen on kuluttajariitalautakunnan tulkinnan mukaan monesti alkanut jo vuokrasopimuksen päättymistä seuraavasta päivästä.
Asiaan perehdyttyään kuluttajariitalautakunta antaa asiaan ratkaisusuosituksen. Sen mukaan lautakunta voi esimerkiksi suositella, että vuokranantaja palauttaa aiemmin pidättämänsä vuokravakuuden vuokralaiselle viivästyskorkoineen. Asiassa kannattaa kuitenkin muistaa se, että kyse on suosituksesta eikä velvoittavasta määräyksestä.
Juristi suosittelee oikeuteen lähtemistä vain harvoissa tapauksissa
Mikäli vuokranantaja ei suostu noudattamaan kuluttajariitalautakunnan suositusta, vuokralainen voi viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Oikeuteen lähtemistä Niemi suosittelee äärimmäisen harvoissa tilanteissa.
– Yleensä olen suositellut tätä vain niissä tilanteissa, joissa vuokranantaja on esimerkiksi ilmoittanut, ettei hänellä ole rahaa palauttaa vuokravakuutta. On tietysti selvää, ettei vuokranantajalla ole ollut mitään oikeutta käyttää vakuusrahoja omiin menoihinsa. Silloin vuokralainen voi viedä asian oikeuden käsittelyyn ja hakea sitä kautta päätöstä, joka velvoittaa vuokranantajaa palauttamaan vakuuden.
Oikeuden lainvoimaisen tuomion jälkeen vuokranantaja on velvollinen palauttamaan vakuusrahat. Jos hän ei palauta niitä vapaaehtoisesti, ulosottoviranomainen hoitaa suorituksen tavalla tai toisella.
Ennen oikeusprosessiin lähtemistä Niemi suosittelee kuitenkin ottamaan selvää, onko itsellään oikeusturvavakuutusta ja millaiset sen ehdot ovat. Tämä on tärkeää siksi, että oikeusprosessissa kulut voivat kasvaa suuriksi.
Ennen oikeusprosessiin lähtemistä kannattaa myös muistaa, että hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan omien kulujensa lisäksi myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Vuokravakuuksiin liittyvät kiistat ovat lisääntyneet samaan aikaan kun yleinen korkotaso on noussut. Voisiko olla niin, että vuokranantajat yrittävät paikata kasvaneita kustannuksiaan pidättämällä rahoja vuokralaisten vuokravakuuksista?
– Siihen en pysty ottamaan kantaa. Tietenkin voi olla, että nousseet korot ja taloudellinen epävarmuus ovat saaneet osan vuokranantajista tiukemmiksi vuokravakuuteen liittyvissä asioissa.
LUE MYÖS:
Näin valitset hyvän vuokralaisen – tunnista hälytysmerkit
Kannattaako ostaa asunto vai muuttaa vuokralle? Asiantuntijalta selkeä näkemys