Valtioneuvoston kanslia tilasi raportin asiantuntijaryhmältä, joka selvitti ulosottojärjestelmän yhteyttä toimentuloon ja työllisyyteen. Ryhmän raportissa esiteltiin vaihtoehtoja ulosottojärjestelmän uudistamiseksi, kertoo Helsingin Sanomat.
Yksi toimenpiteistä, joita tutkijaryhmä ei suositellut, oli ulosottovelan lyhennyksen vapaakuukausien lisääminen, mutta juuri tämä on yksi hallituksen kaavailemista uudistuksista.
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kertoo, että vapaakuukausien lisääminen ei helpota ulosottovelallisten tilannetta, sillä se vain pidentää ulosottoa.
Sekä Pantzar, että työryhmässä mukana ollut tutkija Ohto Kanninen, ovat molemmat sitä mieltä, että vapaakuukausien lisäämisellä ei ole pysyvää työllisyysvaikutusta. Näkemystä vapaakuukausien hyödystä ei jaa edes itse ulosottovelallinen Jenna Mäkelä, joka on myös auttanut muita velkaongelmaisia sekä työssään että vapaaehtoisena.
– Moni sanoo, että voisi vetää vaikka ilman vapaakuukausia, jos keksitään jokin tapa, jolla omalla toiminnalla kykenisi vaikuttamaan velkojen vanhenemiseen. Velkojen vanheneminen voisi vaikka aikaistua jatkuvalla työnteolla, Mäkelä kertoo.
Myös velkajärjestelyyn Suomessa on todella vaikeaa ja monimutkaista päästä ja siihen pääsee vuositasolla vain noin 6[nbsp]000 ihmistä. Esimerkkinä asiantuntijat nostavat Saksan, jossa velkajärjestelyyn on helpompi päästä. Saksassa myös tulojen suuruus vaikuttaa ulosmittausasteeseen. Kanninen tuokin esiin, että myös Suomessa ulosmittaus pitäisi muuttaa progressiiviseksi. Tällöin pienituloisilla ulosmittaus olisi pienempää ja tulojen kasvaessa ulosmittauksen osuus kasvaisi.
Yksi suurimmista ylivelkaantumisen ongelmista on sen aiheuttamat kannustinloukut. Kanninen kertoo, että ulosotossa olevien työllisyysaste on puolet pienempää kuin muilla.
– Yhteiskunnan kannalta ylivelkaantumisen aiheuttamat kannustinloukut voivat olla pahempia kuin sosiaaliturvasta aiheutuvat, Pantzar sanoo.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen ulosottojärjestelmä on liian monimutkainen ja vaikeaselkoinen ja kaipaa uudistamista. Tällä hetkellä Suomessa on ulosoton perintätoimien kohteena yli puoli miljoonaa henkilöä.
– Eihän se voi olla niin, että neljältä tohtorilta kestää 1,5 vuotta ymmärtää jokin järjestelmä, Kanninen sanoo Helsingin Sanomille.
