Hiroshima-tutkimus ydinsäteilystä kertoo uskomusten ja tieteen välisestä valtavasta erosta

Tuoreen tutkimuksen mukaan ydinsäteilyn todelliset riskit eivät ole lähelläkään yleisesti uskottuja vaikutuksia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maailman toistaiseksi ainoat ydinaseiskut tehtiin elokuussa 1945, kun Yhdysvallat pommitti Japanin kahta kaupunkia, Hiroshimaa ja Nagasakia. Mielikuvissa eloonjääneiden uskotaan yleisesti kärsineen laajalti syövästä ja lyhentyneestä eliniästä, sekä lapsilla olleen suuria määriä mutaatioita ja poikkeavuuksia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan mielikuva on kuitenkin väärä, kertoo Medical News Today. Molekyyligeneetikko Bertrand Jordanin kuudenkymmenen vuoden aikana kerätystä materiaalista tekemän analyysin mukaan suurin osa säteilyä Hiroshimassa ja Nagasakissa saaneista ei ole saanut syöpää ja vaikutukset ovat olleet muutenkin uskottua lievempiä.

Maltillisen määrän säteilyä saaneilla syöpäriski kohosi noin kymmenen prosenttia, kun puolestaan merkittävästi korkeampia määriä saaneilla riski saada syöpä nousi 43 prosenttia. Edes jälkimmäisten eliniänodote ei pudonnut kuin 1,3 vuotta kohonneesta syöpäriskistä huolimatta.

Lasten osalta tilanne osoittautui tätäkin paremmaksi. Toistaiseksi jälkikasvulla ei ole löytynyt lainkaan kielteisiä terveysvaikutuksia tai mutaatioita. Jordan arvioi, että välineistön kehittyessä geeneistä voi kuitenkin löytyä pieniä eroavaisuuksia.

Hänen mukaansa ihmiset pelkäävät aina enemmän uusia, kuin vanhoja vaaroja. Säteily on hänen mukaansa myös helposti mitattavissa vaarattomimpia annoksia myöten.

”Uskomusten ja tieteen todellisuudessa löytämien tulosten osalta ero on valtava”, Jordan sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)